Geeniperintönä ylivertaiset ominaisuudet - Pentti Linkola 75 v.

(Arto Hautala) Onkohan tämä oikea vitsi, vai mitäköhän tällä on tarkoitus ärsyttää? Pentti Linkolan ystävien toimittamassa 75-vuotispäiväkirjan takakannessa todellakin lukee, että Pena on "saanut geeniperintönä ylivertaiset ruumiin ja hengen ominaisuudet".

Näillä kalastajan eväillä on sitten niitetty väkeä kuin Stalin, Mao tai Nestle konsanaan. Tai ainakin ennustettu kuin Nostradamus. Kaikki on painettu kirjoihin ja lehtiin, ja media on ihastuksissaan seurannut tasavallan toisinajattelijan toimia.

Juoru ylivertaisuudesta saattaa kuljettaa meidät Helsingin yliopistoon, jossa Pentin isä oli muutaman vuoden samaan aikaan rehtorina kun hänen äitinsä isä kanslerina. Pojasta tuli sitten ylioppilas.

Sinisilmäisyyttä voi etsiä IKL:n perustaja isosedästä, Eino Suolahdesta, joka majoitti Heinrich Himmlerin tämän Suomen vierailulla vuonna 1942. Erkki Tuomiojan mukaan hän ei liiemmin surrut punaisten teloituksia. Liekö hän olisi valkoisten sukulaistenkaan terroria surrut. Siinä tässä ollaan oikeilla jäljillä, että ylivertaisia geenejä ei voi löytää vasemmistolaisista, tai jos joku vasemmistolainen nimetään "paremmaksi", hänet on sitten perusteltu ja selitelty loputtomiin. Oikeistolainen kelpaa miten vain yli-ihmiseksi - hän voi alempi tai ylempi, äärioikealta tai vain oikealta, ansioitunut tai vain rivissä mukana.

Kallonmuodon yhdenlaisuutta on etsittävä esim. Osmo Soininvaarasta, joka median ja suvunkin kannalta on lähes samantyyppistä kansan etujoukkoa. Osmolla tosin näkyy selkeästi juuret talonpoikaissäädyssä jo viidennessä polvessa (Puurunen, Väisänen) kun taas Pentillä ensimmäinen talonpoika ilmestyy vasta kuudennesta polvesta (Pieksämäen nimismies ja toimitusvouti David Davidssonin isä Taavetti Putkonen). Kosketus talonpoikaan on siis heikko, siksikös koulutettu, kaupunkilainen haluaakin muuttaa maalle. Median mielenkiinto onkin ehkä siinä, miten muutto takaisin luontoon onnistuu.

Pentin viisi polvea ovat kaikki koulutettuja. Siellä on Savon virkamiehiä ja pappeja ja Oulun kauppiaita. Aatelisaluista von Fieandt on eestiläistä ja von Essen (af Zellie) Ösel-joelta tullutta sotilassukua. Jos mennään Pentin isän ja äidin patriarkaalisiin linjoihin, Linkola-Collanien esi-isä on Mikkelin Rantakylässä tavattu lampuoti Clas Sigfridinpoika (synt. luultavasti 1620-luvulla). Hänen toisesta tunnetusta pojasta Claudius Claudii Collanuksesta tuli ensin Viipurin pappi, sitt. Pieksämäen kirkkoherra. Palander-Suolahdet (suo = lat. palus) ovat Keuruun ensimmäisen kirkkoherran Axelius Theodoricin (1630-44) jälkeläisiä.

Mistä Pentti on kotoisin, on vähän hankala laskea, sillä esi-isät muuttivat useasti työn perässä, silloin kuin lapset olivat pieniä. Mutta tässä on suuntaa-antava tulos:

• Helsinki 30 %
• Joensuu, Nurmes 16 %
• Pieksämäki, Haukivuori, Sulkava 15 %
• Oulu, Kemi 10 %
• Vaasa 10 %
• Hämeenlinna, Hattula 8 %
• Heinola, Juva, Mikkeli 7 %
• Inkeri 3 %
• Tuusula 1 %

Tämän mukaan Pentti ei ole niin savolainen (22 %), pohjalainen (20%) kuin karjalainenkaan (15 %). Ehkä helpoiten hänet voi luokitella syntymäpaikkansa mukaan toisen polven helsinkiläiseksi.

Eikä Pentti ihan yksinäinen erakkokalastaja ole, kuin on antanut ymmärtää. Hänellä on vaimo ja tämän kanssa kaksi tytärtä, jotka ovat kaikitenkin hyvin koulutettuja. Olisi kiva tietää, elääkö jälkipolvi samalla tapaa, kuin isänsä opettaa.

Lähteitä:
Bergholm
Elgenstierna
Vilkka, Leena (toim.): Pentti Linkola, ystävä ja innoittaja. Vihreä elämänsuojelun liitto, Biofilos 2007.

Suomi g0 g0

(Arto Hautala) Lehdistössä on useasti itsenäisyyspäivänä haastateltu samana päivänä, kun eduskunta hyväksyi senaatin itsenäisyysjulistuksen tiedonannon, syntynyttä Gösta Mickwitziä, että miltä tuntuu nyt? Miten meidän on mennyt? - Joo, nelkytluvulla oli vähän hankalaa, mutta kyllä se siitä. Professori Mickwitz (1917-2003) oli valtiotieteilijä, joka opetti kansantaloutta Helsingin yliopistossa. Siinä oli suomalaiselle hieno esikuva, jota pystyi ihailla ja johon pystyi kurkottaa. Kelpo Suomi-neito.

Paitsi että Göstalla ei ollut lapsia. On Suomessa vaiettu turhemmistakin asioista. Että maa on muka maho?

Katsastin Helsingissä itsenäisyyspäivänä syntyneet 15 lasta:

• Hilding Åke Alfred, Kerava, kontorsbitr Johan Alfred Sundman ja Lydia Beatria Ahlbäck 28
• Robert Wilhelm, metalarb August WIlhelm Rönnqvist ja Hilda Sofia Tujunen 21
• Rut Majlis, skomakaren Johan Jonnar Tallberg ja Ida Matilda Sundbäck 33
• Lusille Aili Sofia, Arb August Lennart Galenius och Anna Sofia Groop 38
• Gösta, lehtor dr Alexander August Emil Mickwitz ja Karin Schybergson 39
• Agnes Elina, viilaaja Aksel Bernhard Tallgren ja Linda Elina Matilainen 25
• Martti Uolevi, kauppias Ville Rainio ja Ada Aliisa Tolonen 34
• Johan Toivo, levyseppä Johan Hugo Heiskanen ja Thekla Sidoroff 22
• Elvi Mirjami, Arne Ilmari Westerberg ja Impi Elisabet Nurmi 27
• Viljo Veikko, Viipuri, työmies Felix Harold Läderberg ja Alma Aurora 27
• Nils Oskar Olof, farmaseutti Karl Viktor Unonius ja Stina Bertta Vatanen 19
• Jorma Olavi, tehtaantyöntekijä Vieno Ojanen 22
• Nils Vilhelm, und off Wilhelm Johan Neumann ja Agnes Ingeberg Wallenius 24
• Claes Håkan, herr Carl Ahlefelt ja Sigrid Andersson 32
• Ernst Erland, musiker Arns Aleksi Daviksson ja Alice Cecilia Lindroos 20

Joukossa on peräti 11 poikaa ja vain neljä tytärtä. Puolet on vielä ruotsinkielisiä, ja isien ammatit kaiketi kattavat silloiset tyypilliset toimet, koska mukana on niin sotilaita kuin taiteilijoita ja koulutettua porukkaa. Naisten keski-ikä on varsin alhainen verrattuna tyypilliseen työläislähiöön tai jopa nykyiseen lapsenpäästöikään, sillä puolet on alle 25-vuotiaita.

Toisaalta itsenäisyytemme perusta löytyy jo Porvoon valtiopäiviltä 1812, jolloin Suomelle annettiin erityisvapauksia Venäjän läntisen maakunnan hallitsemisessa. Valtiopäivien avauspäivänä 29.3.1812 syntyi Suomessa ainakin 120 lasta. Jos näistä nostaa jonkun satunnaisen henkilön esille, mitä se kertoo? Olkoon vaikkapa Kaution torppari Kustaa Juhonpoika, Tyrvännön Lahdentaan Mikkolan numerolta. Hän avioitui vasta 36-vuotiaana ja kuoltuaan nälkävuotena 1867 jätti jälkeensä neljä lasta. Vaimonsa oli Pälkäneeltä, isä Tyrvännöstä ja äiti Hauholta eli hyvin liikkuva suku. Esipolvissa ei näytä olevan talonpoikaa "parempaa".

Ehkä Kustaa Juhonpoika oli tyypillinen maalaisisäntä tuohon aikaan. Hänellä oli koko elämänsä ajan torpparisopimus, jolla hän elätti perheen. Koko historiamme ajan maalaisisäntää tai talonpoikaa on verotettu ja kontrolloitu erityisen taidokkaasti, jotta vielä jäi pikkusen mehua seuraavalle vuodelle. Talonpoika oli mahdollisesti vapaimmillaan ihan lyhyen ajan 1980-luvun alussa, jolloin maatilojen pihoille ilmestyivät monet ökyautot. EU:in liittymisen myötä maaseutua ollaan jakamassa uudelleen, ja ties kuinka vapaita kartanonomistajia (terv. Nallelle!) heistä sitten tuleekaan. Maanviljelyksen jatkoa mietittäessä kannattaa muistaa itsenäisyyden hankalat alkuvuodet. Pohjanmeri saattoi jäätyä, eikä sitä kautta saatu viljaa, ja Venäjä oli selvitystilassa. Ruotsi kärsi myös osittain kadosta. Voiko tällaista sattua enää nykyään?

Vai alkaako itsenäisyytemme vasta Tali-Ihantalasta, kuten Pentti Stranius veistää H-verkon listoilla Venäjä itsenäisen Suomen alitajuntana. Itsenäisyyttämme ei saavutettu sotimalla. Sota ja itsenäisyys on vain sen verran vahvasti propagoitu yhteen, ettemme oikeasti muista, että itsenäisyytemme tapahtui ilman minkäänlaista aseellista konfliktia.

Itsenäisyys on jotain riippumatonta ja omavaraista. Mitä Suomella on enää omaa? Digivempaimetkin välistää vielä niin, ettei niillä saa edes leivän kuvaa (tai tekstiä) näkyviin, saati sitten kertoa, miten sitä oikeasti valmistetaan. Ehkemme tarvitse sitä tietoa. Siihen saakka on niin hyvä olla viisas (Pisa-tutkimus) ja niin rikas, että Lidlin kassallakin on varaa omaan autoon.

Välipohjalaiset tulenkantajat

(Arto Hautala) Maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski määritteli vuonna 1931 negaation kautta Keski-Pohjanmaan: “se on se osa suuresta Pohjanmaasta, mikä ei ole Etelä-Pohjanmaata, Pohjois-Pohjanmaata, Perä-Pohjolaa tai Kainuuta.” Eli Keski-Pohjanmaahan kuuluvat kunnat Kala-, Lesti- ja Perhojoen ympäriltä ja lisäksi Ähtävänjoen alajuoksu. Jos Keski-Pohjanmaa yleensäkin määritellään, mitä se ei ole, lähtökohta on huono löytämään sille omia vahvuuksiaan ja ydinta, jolle se on voimansa perustanut.

Jo tuhatluvun alusta Keski-Pohjanmaan fyysinen alue on ollut rajojen nakertama. Alue oli kaakkoissuomalaisten erämaita, jos nimistöön on uskomista, jo 1200-luvulla, ja seuraavilla vuosisadoilla ruotsalaiset kansoittivat rantaa Vetelinjokeen saakka. Tämän nykyisen Perhojoen sanotaan olleen rajana, jossa luonto muuttuu entistä karummaksi, mitä ei tue suoranaisesti ilma- tai maatieteelliset tutkimukset, vaikka Tokoi alkaakin muistelmansa: “karua on luontonsa puolesta koko Keski-Pohjanmaa ja varsinkin Lestijoen laakso".

Pohjanmaan ehyenä osana Keski-Pohjanmaa oli vuoteen 1775 saakka, jolloin Kustaa III:n teki läänin- ja tuomiokuntajaot, joissa alue katkaistiin Lesti- ja Kalajoen välistä. Tämän jälkeen väestö on jakautunut kahtia, toinen puoli asioi Oulussa, toinen Vaasassa tai Turussa. Sama jako on mm. yliopiston osakunnissa. Puhumattakaan HisKistä jossa noudatetaan tätä mielivaltaista läänijakoa. Länsi-Suomi pitäisi katkaista jo Vaasan läänin etelärajalta, jossa on luonnollinen heimoraja, tai sitten ottaa Oulun läänikin siihen mukaan. Omituinen tilanne on myös jossain Hankasalmella, joka on selkeä välietappi Mikkelin ja Savon kulkijoille, vaikka itse pitäjä kuuluu Keski-Suomen konstruktioon.

Keski-Pohjanmaa nimenä on lanseerattu ensi kerran vasta vuonna 1881. Uudessakaarlepyyssä ilmestyi sanomalehti Mellersta Österbotten 1881-82; tosin Nyykaarpyy ei kuulu nykyiseen Keski-Pohjanmaahan. Zacharias Schalin käytti kansatieteellisessä kirjoituksessa nimitystä mellersta Österbotten 1882. Välipohjanmaa tulee puristuksesta, etelän ja pohjoisen välistä. Tosin oikeampi nimitys saattaisi olla Reuna-Pohjanmaa tai Raja-Pohjanmaa.



1800-luvun puolivälistä uudet aatteet alkoivat saavuttaa kansaa. Kun ainoa neuvoja oli ollut pappi tai lukkari, nyt koulut ja maamiesseurat sivistivät kansaa vauhdilla, ja lehdet pulppusivat uutta ajattelua. Amerikan tarinat nousivat pilviin kadottaen kosketuspinnan. Tämän myötä tuli kysyntää Keski-Pohjanmaan omalle kermalle, joka kertoo asiat "oikein". Muualla tämä trendikäs valistusnuoriso olisi noussut papiston pojista tai aatelisista, mutta kun Keski-Pohjanmaalla ei tällaista ollut, se syntyi puhtaasti talonpoikaiston parista. Frans Hanhisalo (1893 Lohtajalla - 1935), Rikhard Huntus (1891 Kaustisella -1918), Josua Ruotsala (1893 Lohtajalla -1967), Alfred Salmela (1897 Vetelissä - 1979), Heikki Tunkkari (1887 Vetelissä -1948), Viljami Kalliokoski (1894-1978) ja Sanfred Mäkelä (1888 Vetelissä - 1950). Näitä Ruotsala nimittää keskipohjalaisiksi tulenkantajiksi.

Huvittavinta tulenkantajien juurissa on se, että kaikkien juuret ovat lähes sataprosenttisesti Vaasan läänin puolelta, ja kaikki ovat puhtaita paikallisia talonpoikia. Joskin Viljami Kalliokoskella on kauneusvirhe viidennessä polvessa, sillä yksi hänen esi-isänsä on syntynyt Evijärvellä. Josua Ruotsalan äidin puoleisessa suvussa saattaa olla myös ripaus verta Oulun läänin puolelta. Kun vertaa sukujuuria muutamaan uudempaan keskipohjalaiseen toimijaan, huomaa eron. Presidentti Kyösti Kallion ja senaattori Oskari Tokoin juuret pysyivät vaivatta Keski-Pohjanmaalla, mutta seuraavaa sukupolvea edustava akateemikko Kustaa Vilkuna on puoliksi muualta, sillä äitinsä on syntynyt Hailuodossa. Pohjois-Pohjanmaalle uppoaa myös Vilkunan kaksi isän esi-isää viidennestä polvesta. Yliasiamies Esko Aholla on Kalliokosken tavoin pieni kauneusvirhe viidennessä polvessa, josta lähtee Evijärvelle suuntautunut Sursillin Forslin-polku. Paavo Lipposen äidin isä oli keskipohjalaisen nimismiehen poika, jonka isähaara on Sursillin pappissukuja mutta äitihaara kietoutuu pitkälti paikallisiin sukuihin. Nokian johtaja Olli-Pekka Kallasvuon isä on myös pesunkestävä keskipohjalainen, vaikka neljännessä polvessa yksi linja erkanee Pyhäjoelle. Tosin tästä linjasta löytyykin sitten yhtymät useisiin aatelissukuihin, mm. de la Gardie, Brahe, Sparre af Rosvik ja Vasa.

Keskipohjalaiset tulenkantajat aloittivat itsensä ja toisten sivistämisen jo varhain; Salmela oli jo 13-vuotiaana Kokkola-lehden avustajana. Frans Hanhisalo oli 14-vuotiaasta ja Viljami Kalliokoski 16-vuotiaasta lähtien sivistämässä kansaa puhujamatkoillaan. Maakunta ei olisi pysynyt koossa ilman omaa lehteä, ja tämän alkiolaisen Keskipohjanmaan perustivat Hanhisalo, Ruotsala ja Kalliokoski, ja koska vain Hanhisalo oli silloin täysi-ikäinen, hänestä tehtiin päätoimittaja. Jos Huntuksen kaatumista ja Salmelan varhaista siirtymistä kouluhallintoon ei oteta huomioon, tulimiehet sytyttivät innollaan lähes kaikki liitot ja yhdistykset, täyttivät omat lehdet kirjoituksillaan, ja ehtivät edustaa kansaakin pitkät ajat eduskunnassa.

Miehet hyväksyttiin hyvin lobbareiksi - aika vaati heidän tuloa. Heitä käytiin kuuntelemassa, heidän kirjoituksia luettiin ja heitä tuettiin. Tai ainakin oltiin hyvin suopeita, sillä lobbauspuheen jälkeen oli tunti tanssia.

Lähteitä:
Josua Ruotsalan, Oskari Tokoin, Viljami Kalliokosken muistelmat
Keskipohjalaisia elämäkertoja
Virrankoski: Pohjanlahden ja Suomenselän kansaa
Keskipohjalaisten tulenkantajien esipolvitaulut (väh. 5 polvea)

Millä hormoneilla Pitkämäki heittääkään?

(Arto Hautala) Tero Pitkämäki on mielletty pohjalaiseksi keihäänheittäjäksi, mutta sitä on ihmetelty, miksi mies on käytökseltään niin hillitty. Siihen tuli ratkaisu Osakan kisojen alla, kun saatiin lehdistä lukea, että Teron vanhemmat seurasivat kisoja Ikaalisen "mummolassa". Juurissa virtaakin hämäläisverta - mutta kuinka paljon? Sukumittauksissa hormoonit kääntyivät Pirkanmaan hyväksi prosenttiluvuin 56-44.

• Ikaalinen 29
• Ilmajoki 20
• Parkano 15
• Jalasjärvi 11
• Hämeenkyrö 10
  
• Peräseinäjoki 8
  
• Alavus 5
• Virrat, Ylöjärvi 1

Pitkämäen suku muutti Peräseinäjoen Luomankylän Pitkämäeltä vuonna 1884 Parkanon Raivalaan. Parkanossa poika Juho avioitui sisarpuolensa kanssa, tai oikeastaan Rosa Maria Takala ei ollut mitään sukua, sillä Rosan äiti Staava ja Juhon isä olivat leskeksi tultuaan päättäneet pistää kamppeensa yhteen ja lopulta lapsetkin innostuivat toisistaan aivan kuin Artturi Järviluoman Pohjalaisissa Antti ihastuu sisarpuoleensa. Järviluoma syntyi 1879 Alavudella, josta Staava oli lähtenyt pari vuotta aiemmin Peräseinäjoelle. Mistäköhän se Järviluoma sen aiheen keksikään. Rosan ja Juhon poika Paavo on Teron isoisä.

Peräseinäjoen Pitkämäelle suku tuli Alavuden Koivulasta ja kauimmaisena isähaarassa löytyy Alavuden Ilkan vävyksi tullut lapualainen Matti Jaakonpoika Vihoinen, joka oli Ilkan isäntänä 1619-46.

Teron sukuperintöä ei ole montaa jakamassa, sillä sekä Teron isä että äiti olivat vähälapsisista perheistä. Kuitenkin taustalla on tyypillisiä pohjalaisia sukuja kuten Köykät, Härköset, Kaatialat, Porkkuset ja Hynnilät. Ikaalisissa on enemmän itsellistä ja torpparia, mutta kyllä heidänkin suvut löytävät kantataloihin varsin nopeasti. Ala-Kesti (rustholli), Pantti, Isotalo, Läykki, Hannu vain osa mainitakseni. Sotilaita taitaa olla vain kaksi Ikaalisissa Juho Eek (Vähäröyhiö) ja Yrjö Röding (Höytölä).

Suvussa ei ole Sursillejä kuten Teemu Wirkkalalla tai Jarkko Koski-Vähälällä, mutta sen korvaa monet muut asiakirjoissa monesti esiintyneet tärkimöt. Esim. kenttävääpeli Simon Linman (1691-1775), jonka vävy Mikko Otting tuli Alavuden ruotuihin sotimaan. Hämeenkyrön Kyröspohjassa vaikutti siltavouti Heikki Dimberg (1721-85), jonka tytär Viirasi Ikaalisiin talonemännäksi. Holfastit voudit tulevat Porkkusten kautta, kuten Kauhajoen kappalainen Simon Albilacovius.

Pitkämäen sukua on vähemmän selvitetty aikaisemmin. Peräseinäjoen kappalainen tutki aikoinaan Kaisa Juhantytär Yli-Koiviston aviotonta poikaa Heikkiä (synt. 3.6.1826) ja totesi hänet Aatamin pojaksi. Toinen vaihtoehto olisi ollut Risto. Hän ehkä ajatteli, että kristittyjä emme kaikki välttämättä ole mutta Aatamin ja Eevan aina.

Tero Pitkämäen veressä virtaavat siis pirkkalaiset hormonit pinnassa ja sisällä myrskyävät pohjalaiset.

Taidetta ilman vaatteita

(Arto Hautala) Taidemaailman itseoppinut ITE-taiteilija Ilkka-Juhani Takalo-Eskola täytti eilen 70 vuotta. Hän syntyi Kemissä toisena lapsena; vanhin oli tosin kuollut edellisvuonna kolmen päivän ikäisenä. Ilkka-Juhanin jälkeen tuli vielä kaksi lasta. Sodan jälkeen perhe muutti Lohjalle, jolla seudulla Takalo-Eskola taitaa asua nykyäänkin. Isänsä Aaro oli kansakoulunopettaja ja äitinsä Aune o.s. Mattila sairaanhoitaja, perikeskiluokkainen perhe siis. Siitä oli hyvä Ilkka-Juhaninkin sitten ponnistaa. Koulutus jäi tosin HuK:iin, mikä on sittemmin korvautunut taiteen opettamisella Taideakatemiassa sekä mm. näyttämötaidetoimikunnan puheenjohtajuudella 2003-06. Ilkka-Juhanin lapset ovat sitten palanneet ruotuun ja lienevät opettajia.

Ilkka-Juhanin perusominaisuus performanssitaiteessaan on alastomuus. Vaatteitta oleminen saa katsojan hätkähtämään, ja varsinkin 70-luvulla - jolloin luonnollisestikaan erilaista taidetta ei niin hyvin ymmärretty - se aiheutti aikamoista porua. Takalo-Eskolalla on kaksi teosta ylitse muiden, nimittäin Elonkorjaajat-ryhmän suossa piehtarointi ja "pingviiniasuisten" performanssi, jossa taiteilijoiden ihoon on maalattu frakkipuvun takki. Suossa pyörimisestä on myöhemmin Suomussalmi-ryhmä tehnyt oman versionsa.

Itse Takalo-Eskolan perinteisille tauluille aika ei ole vielä kypsä - ne ovat enimmäkseen rempseästi maalattuja, ja niissä on sekaisin esittäviä ja abstrakteja elementtejä. Sitä vastoin performanssit on otettu hyvin vastaan varsinkin Japanissa. Kuvataiteilijamatrikkelissa mainittiin, että Takalo-Eskola on väsännyt myös levynkansia. Tarkoittaakohan se niitä satoja pahvinpalasia, joita hän maalasi urakalla?

Mistä siis vaikutteet tulevat? Ilkka-Juhanin asunnon lähellä on suojärvi, jossa useimmat performanssit ovat kuvattu. Mutta suo on myös Pohjois-Pohjanmaan perusmateriaalia, josta hänen sukunsakin on lähtöisin:

• Haapajärvi n. 37 %
• Oulainen 35 %
• Kemi 20 %
• Lohtaja 5 %
• Nivala, Haapavesi 1 %

Takalo-Eskola on lohkaistu Miekkosen numerolta, jolla suku on asunut ainakin 1700-luvun alusta saakka. Suku menee myös lukkari Juho Sallméniin, joka tuli Lohtajalta vuonna 1840 Oulaisiin. Lukkarin pojasta tulee suntio ja tämän pojasta kihlakunnan lautamies ja aktiivinen maanviljelijä, joka ostaa osuuden Takalo-Eskolasta. Tässä ei siis tarvinnut mennä naapuria kauemmas kalaan, kun naapurukset Aaro Takalo-Eskola ja Johanna Sallmén avioituvat 1898 ja saavat yhdeksän vuotta myöhemmin pojan Aaron, joka on Ilkka-Juhanin isä.

Esi-isistä löytyy kymmenisen sotilasta. Lohtajalta, Kälviältä ja Toholammilta ovat korpraali Henrik Kristopher* Asu, sotamies uudistalollinen Joonas Ask, sotamiehet Matti Sammelin, Hans Hjorth, Yrjö Hammarberg ja karoliini Jaakko Bremer. Haapajärveltä korpraali Jakob Starck ja sotilas Hemminki Sandmark ja Oulaisista varakorpraali Maunu Höjer. Sotilaiden määrä on tyypillinen yhden henkilön esi-isiksi.

Muut esi-isät ovat tavallista talollista ja uudisasukasta. Pieni osa juurista tulee Kruunupyyn ruotsinkieliseltä seudulta, muutoin suku on puhdasta keski- ja pohjoispohjalaista. Ilkka-Juhani Takalo-Eskolalla ei näytä olevan taustassaan pappeja tai aatelisia, jollei joku noista sotilaista ole pudonnut niistä porukoista.

Lähteitä: Yrjö Leipälä: Korpraali Starckin suku (1981).

Skannaus muotia

(Arto Hautala) Vihdoinkin tajutaan vertaisverkkojen arvo, kun muutama päivä sitten ilmestyi ensimmäinen yksityisen skannaama historiallisesti arvokas "kirja" nettiin. Kyse oli kylläkin ruotsalaisesta ja kirjakin on vain Eskilstunan puhelinluettelo vuodelta 1938.


Päänavaus on selvä. Verkoissa on kohta saatavilla kasa kaikenlaisia kataloogeja ja kirjasia, eikä niitten tarvitse olla aina virallisia virallisten toimijoiden tuottamia.

Siitä vaan skannaamaan. Jos jokainen suomalainen skannaisi yhden teoksen, jälki olisi kammottavaa... ei vaan kaikki tekijänoikeusvapaat teokset olisivat netissä helposti saatavilla. Maaseutulaisten kuten nurmijärveläisten ei tarvitsisi siten joka kerta ajaa autollaan kaupungin arkistoihin selaamaan kaikenlaisia luetteloita. Tekijä usein toivoo, että hänen toimintaansa tuetaan lahjoituksin - miksi et pistäisi osaa säästyneistä matkarahoista ja ajansäästöstä toimijan tilille.

lisätietoa:
Telefonkatalog Eskilstuna 1938
Kansalliskirjaston pelasta kirja ja sanomalehtikirjasto ym.
Kansallisarkiston digihanke
Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen digihanke

Miksi Bush tapasi Reinfeldtin eikä Halosta

(Arto Hautala) Amerikkalais-ruotsalainen presidentti otti vastaan ruotsalais-amerikkalaisen pääministerin. Ai mitä?

Bush tapasi siis Reinfeldtin eikä Halosta.

Bushin juurista on ollut paljon puhetta. Hänen esi-isänsä Mauno Antinpoika (laivakirjoissa Moens Andriesen) lähti Kalmarin avaimella (Calmar Nyckel) syyskuussa 1639 Delawareen, jonne päätyi 14.5.1640. Häntä on myöhemmin kutsuttu Måns the Finniksi, joka on eri Mauno kuin Mauno Halttunen, joka tuli Ilmosen mukaan jollain myöhemmistä retkikunnista. Mauno itse oli mahdollisesti syntynyt jo metsäsuomalaisena mutta vanhempansa olivat pesunkestäviä savolaisia. Maunon toinen vaimo oli ruotsalainen ja kotoisin todennäköisesti Sillerydin kylästä, jonka myötä hän nimesi tupakkaviljelmänsäkin samannimisiksi.

Mauno Antinpojan poika toisesta aviosta oli Christopher Monsson, sittemmin Mounts ja Mounce, josta Bush on peruisin. Tässä linja:

Måns Anderson the Finn
Christopher Monsson, later Mounts, s. 1652 , k. 1710, vaimo hollantilaisia
Ann Mounce, s. 9.1.1702 Cecil Co., MD
Robert Mercer, s. 22.12.1737 St. Stephen's, Cecil Co., MD
John Mercer
Harriet Mercer, s. n. 1802 MD, k. 24.10.1869 Near Bloomington, IN
David Davis Walker, s. 19.1.1840 Bloomington, IL, k. 4.10.1918 Kennebunkport, York Co., ME
George Herbert Walker, s. 11.6.1875 St. Louis, MO, k. 24.6.1953 New York, NY
Dorothy Walker, s. 1.7.1901 Near Walker's Pt, York Co., ME
George Herbert Walker Bush, s. 12.6.1924 Rye NY, Amerikan 41. presidentti
George Walker Bush, s. 6.7.1946 New Haven CT, Amerikan 43. presidentti

Mauno Antinpojan jälkeläisistä voisi mainita vielä lapsenlapsen vävyn, joka oli John Morton, Keski-Suomen Marttisia alkuaan. Tämän oli "maailman suurimman saunan" Philadelphian edustajana äänestämässä ja lyömässä lukkoon Amerikan itsenäisyysjulistusta. Sauna muuten tulee siitä, että vanhoissa kartoissa Philadelphian paikalla lukee Sauna. Tässä oli jonkun suomalaisen kylpypaikka.

Reinfeldtin isoisä John oli toisen polven ampumaradan omistaja, joka nai kuninkaallista italialaista sukua olevan Anne Marie Dominiquen (1884-1944). Johnin isoisä John Henry Hood taas toimi sirkuksen johtajana New Yorkissa ja ollessaan Tukholmassa kiertueella 1880-84 hän sai aviottoman pojan, josta tuli siis Ruotsin nykyisen pääministerin iii.

Miksi Bush ei sitten tavannut Halosta? Sirkustemppuilu on tärkeämpää presidentille kuin jonkun maan naisjohtaja. Halosen olisi pitänyt lähteä kilpailemaan Bushin audienssistä sukulaisuuden varjolla. Muistettakoon se, että Halosen sukujuuret ovat samoilta savolaisilta alueilta kuin Mauno Antinpojan.

Lisätietoja mm:
Dahlgren Stellan, Norman Hans: The Rise and Fall of New Sweden, Governor Johan Risingh's journal 1654-1655 in its historical context, Uppsala 1988
Ilmonen Samuel: Delawaren suomalaiset, Fort Bragg 1938
Olin K-G: Amerikafararna. Tillbaka till Nya Sverige, Pietarsaari 2006.
Olin K-G: Våra första amerikafarare. Historien om finlandssvenskarna i Nya Sverige, Pietarsaari 1988
Weslager C. A.: New Sweden on the Delaware 1638-1655, Wilmington 1988
Åberg Alf: The People of New Sweden. Our colony on the Delaware River, Stockholm 1988
artikkeleita:
Craig Peter S.: Måns Andersson and his Mounts Descendants, Swedish Colonial News, volume 2, number 6, Spring 2002 (myös netissä)
New Sweden's Presidential Descendants, Swedish Colonial News, volume 3, number 4, Spring/Summer 2004.
Höök Matti: Onkohan Bush taustaltaan savolainen intiaani?, Helsingin Sanomat 8.9.2006

Heikomman aineksen kasautuminen

(Arto Hautala) Joku leffa on pakko nähdä, mutta se ei ole Idiokratian (Idioluutio - Idiocracy, 2006) valtiosta kertova synkkä utopia. Silti elokuva antaa ajattelemisen aihetta sukututkimukseenkin. Mitä tapahtuu, kun koulutettu pariskunta jää lapsettomaksi, mutta kouluttamaton perhe saa lapsia senkin edestä. Viidessä sadassa vuodessa tyhmyys on tiivistynyt ja viisaat kaikonneet maapallolta. Maailman viisaimmaksi selviää se, joka osaa laskea kahteen tai pudottaa pyöreän, neliskulmaisen ja kolmionmuotoisen palikan oikeasta kolosta alas.

Se sivistymätön perhe on laajentunut 80 vuodessa näin paljon:



Suomessa talo siirrettiin enimmäkseen vanhimmalle pojalle, ja nuoremmat saivat etsiä toimeentuloa torpista ja käsityöläisammateista. Kasvatuksessa vanhemmille lapsille jaksettiin vielä antaa aikaa, mutta toisaalta heille sälytettiin juo nuoresta runsain määrin vastuuta. Näin vanhempi katras myös kasvoi vastuuseen, mikä jäi nuoremmalta vähemmälle. Nuoremmat joutuivat itse etsimään keinot selviytyä elämässä, ja he jotka eivät osanneet matkia vanhempien malleja ja oppia uutta, jäivät vähemmälle osalle.

Jos nämä hännänhuiput olisivatkin olleet ainoita sukunsa jatkajia? Viime vuosisadan lopulla pyöri ilmassa väite, jossa leimattiin maaseudulle jääneen vain se aines, joka ei kyennyt lähtemään ulkomaille tai kaupunkiin töihin. Tässä ei ole sinisilmäisen rotuopin kannattajilla hätää, sillä nämä maaseudun vanhat pojat eivät ole lisääntyneet kuten kaupunkilaisserkkunsa. Tosin isommissa kaupungeissa kuten Helsingissä on viime aikoina raportoitu huono-osaisuuden periytymisestä toiseen polveen. Olisikohan tässä alku uuden idioottivaltion syntyyn?

Olisi kummallista, jos tässä maailmassa vain heikompi aines selviäisi hengissä. Ihminen on kekseliäs, joustava, älyllinen ja eteenpäin suuntautuva eläin, ei se voi taantua idiootiksi ilman geenimuutosta tai jonkin aivojen välittäjäaineksen puuttumista.

Toisaalta yhteiskunnassa on sen verran kontrollipisteitä, että yksioikoisiin malleihin on vaikea päätyä. Ruotsin vallan aikana tasapainoa ylläpiti säätyjärjestelmä, jossa jokaisella oli oma tehtävänsä yhteiskunnassa. Kun valta-asemasta ja etuuksista väännettiin kättä, jouduttiin skarppaamaan enemmän kuin muutoin tulisi vaivattua nystyröitä. Valtion etu oli edistää hyvinvointia varsinkin talonpoikien luokassa, jotta he saisivat enemmän jälkikasvua (opettaa miten selviävät lapsitaudeista), ja jotta he osaisivat paremmin hyödyntää karuja tilojaan.

Pohjanmaan talonpojilla oli omat kontrollinsa. Huomattiin, että sukupolvenvaihdos tulee liian usein ja tilanpito häiriintyi, jos talot annettiin aina vanhimmalle pojalle. Siksi tälle yritettiin löytää uusi talo jostain läheltä. Tähän kelpasi vävynpaikka, uudistila tai jopa talon lohkominen.

Mutta nuorimmat lapset, mitä heistä tuli? Poliitikoissa kuopuksen paikkaa hakee Heidi Hautala (s. 1955), jonka isä syntyi v. 1900 ja isoisänsä v. 1845. Kuten kaikki tietävät, tässä tapauksessa ei ole ollenkaan kysymys heikomman aineksen kasautumisesta.

Tarjojen puita

(Arto Hautala) Tarja Cronbergin esipolvista tulee nimenkin myötä mieleen Presidenttimme Halosen puu. Molemmat ovat samana vuonna 1943 Helsingissä syntyneitä, Cronberg vuoden valoisimpana ja Halonen pimeimpänä aikana. Molemmilla on sukua Salon ympäristössä ja Savossa, ja molemmilla on useita yksinhuoltajia sukupuussa. Lisäksi molemmat ovat korkeasti koulutettuja.

"Valoisampi" Cronberg valitsi kuitenkin vihreät, kun "pimeälle" Haloselle sopi paremmin iso yleispuolue. Äänestyskäyttäytymisessä ei hirveän paljon ole eroja, eiköhän he suurin piirtein samoja asioita kannata. Vihreät ovat suuntautuneet enemmän ympäristöpolitiikkaan, jossa he pystyvät joustamaan jopa ydinvoimakysymyksessä (Vanhasen II). Sosdemiläisten kädet ovat pitkälti sidotut omien jäykkien puoluerakenteiden ylläpitämisessä. Viedä asioita eteenpäin isossa, konservatiivisessa yhteisössä vai pienessä vähävaltaisessa poppoossa, siinä kysymys.

Tarja Cronberg	Tarja Halonen
Helsinki 20 %	Helsinki 20 %
Halikko-Sauvo-Kaarina 20 % (+5)	Karjalohja-Uskela-Sammatti 25 % (+15)
Savo (Iisalmi) 10 % (+5)	Kuopio-Iisalmi-Lapinlahti 25 % (+15)
Vesilahti 15 %
Sysmä 14- % (+1)

Suvut saattavat mennä 1700-luvun alussa yhteen Onkivedellä tai Pajujärvellä.

Jotain täkyjä vielä Cronbergin sukuun. Tarja on omaa sukua Mattila, samoja Mattiloita kuin Karitakin. Patriarkaalinen linja vie Vesilahden Narvan kylään ja Veston taloon, jonne Heikki Heikinpoika (1739-1800) tuli jostain vävyksi. Siellä on myös Höyssää, Lemolaa, Messukylän Hatanpäätä ja Lempäälän Ryökästä. Sysmän puolelta painotus on Onkiniemessä (Onamo, Poikala, Hässölä), Iisalmessa sukulaisia ovat Koistiset, Huttuset ja Komulaiset.

Kasvava Eros-Groundstroemin näyttelijäverkosto

(Arto Hautala) Kansainvälistä elokuvatietokantaa linkatessa syntyy todella pitkiä ja mielenkiintoisia verkostoja monen polven tasossa. Pahin esimerkki tästä on Elizabeth Taylor, jolle ties kaikki ovat jotain jotain. Täällä pienessä Pohjolassa ja Suomessa kaikki on pienempää. Täällä taitaa olla vain kolme laajempaa näyttelijäsukua, nimittäin Rinteet, Jurkat ja Palot (näistä joskus lisää). Tuon tähän esille pienemmän verkon, tulevaisuuden lupauksen, josta saattaa vielä kehittyä jotain.

Näyttelijä Ria Kataja avioitui näyttelijä Tommi Erosen kanssa ja sai taannoin tyttären Onan (2003). Tommilla oli aikaisemmin näyttelijä Marika Parkkomäen kanssa poika Elias (1995). Marika on sittemmin lyöttäytynyt yhteen näyttelijä Niklas Groundstroemin kanssa ja heillä on yhteinen tytär Nea (2000). Nämä uuden polven taiteilijat pyörivät antaumuksellisesti omassa piirissään. Tommi ei käsittääkseni ole kovin läheistä sukua Ellalle, mutta Niklas on toisen polven viihdyttäjä. Hänen isänsä Mosse Groundstroem soitti aikanaan Wigwamin menestyksellisimmässä kokoonpanossa bassoa. Liittymisaikaan eli vuosiin 1974-75 sijoittuvat hänen loistokkaimmat hetkensä. Vai mitä sanotte, Wigujen Being (p) ja Nuclear Nightclub (bs), sekä mm. Albert Järvisen, Magyarin, Tabula Rasan ja Kasevan debyytit. Uuden aallon aikana hän on ollut äänittämässä Nurmion Punaista planeettaa, 1980:n Pelkoa ja vihaa ja SIGin Vuosisadan rakkaustarinaa. Helmistä voi vielä noukkia Markku Innon Keitä keitä kahvinkeitin (bs) , rockin SM-skaban voittaneen 22-pistepirkon mini-lp (äänitys) ja elokuvaäänityksistä Kuutamosonaatti 2.

Groundstroemit tulevat pääkaupunkiseudulle Inkerinmaalta ja Kivennavalta, jonne olivat aikoinaan Raumalta siirretty pappisvirkaan. Kantaisä on Johan Groundström (1768-1831), (Ylioppilasmatrikkeli 10192). Mossen äiti on Carlsoneja, mahdollisesti samaa sukua kuin hallituksen Vapaavuori.

Nyt vain sitten odotetaan, että joku lapsista bongataan näyttämölle tai elokuvaan. Tai sitten ihmettelemään miltä taidesektorilta heidät löydetään ja kenen kanssa.


Lähde: mm. Teatterit ja teatterintekijä 2005

Pohjalais-savolainen Pihlajamäki

(Arto Hautala) Mikä muu voisikaan olla syynä Eeva Kuuskosken aggressiiviiseen käytökseen kuin politiikka. Kuuskosken otteet ovat samanlaiset kuin miesten; miehethän saa ja heidän vähän kuuluukin nipistellä ja käyttäytyä porsasmaisesti. Kun nainen tekee samaa, hänet lytätään suoraan ulos, kuten Pietikäinen tai Jäätteenmäki. Kuuskoski ei vain eroa. Jos hän olisi mies, hän saisi pian tunnustuksen kyvyistään. Kun mies lähettelee rivoja tekstiviestejä nuorille tytöille, hän ei ole pedofiili, vaan henkilö joka on luonut laajan verkoston ja hyvät suhteet.

Keneltä Kuuskoski on sitten oppinut tapoja? Täytyy mennä reilut 20 vuotta taaksepäin Sorsan IV hallitukseen 1983-87, jossa hän oli sosiaali- ja terveysministerinä. Tovereinaan hänellä oli siellä mm. Paavo Väyrynen, Matti Ahde ja Urpo Leppänen. Naisia koko hallituksessa oli vain kolme ja Kuuskoski oli ainut nainen koko tämän nelivuotiskauden. Kaarina Suonio vaihdettiin kesken kautta Pirjo Ala-Kapeeseen ja Vappu Taipale Kaisa Raatikaiseen. On siinä ollut Kuuskoskella kestämistä.

Tuossa hallituksessa oli myös kaksi "uskovaista" nimittäin Porvoon piispaksi viime vuonna nimitetty Gunnar Björkstrand ja äskettäin edesmennyt Veikko Pihlajamäki (4.3.1922-12.4.2007).

¤ ¤ ¤

Veikko Pihlajamäki syntyi Kauhavalla, jossa hänen isänsä suku on asunut kaikin haaroin 200 vuotta. Äitinsä kuului ranskalaiseen Roschier-sukuun, joka oli ensin tullut Ruotsiin ja sieltä isonvihan myötä Paimioon. Suku kietoutuu hienosti useimpiin tärkeisiin suomaisiin "parempiin" sukuihin. Ensimmäinen polvi nai Stenrothien sukuun, ja seuraavassa on jo Sursillejä. Kolmannessa polvessa saadaan suhteet savolaiseen rahvaaseen kuntoon (mm. Jännevirran Niskaset), ja neljännessä löytyy aatelissukujakin von Konowista lähtien.

Veikon suku on siis 60-prosenttisesti pohjalainen, 25-prosenttisesti savolainen ja 10-prosenttisesti karjalainen.

• Kauhava 60 %
• Tohmajärvi 10 %
• Ristiina-Mikkeli 9 %
• Kuopio 6 %
• Pieksämäki 5 %
• Sysmä-Hartola 5 %
• Saarijärvi, Kivijärvi, Jämsä 4 %

Veikko Pihlajamäen lähimpiä sukulaisia politiikkarintamalla:

3-4. serkut
Kristian Gestrin Sorsan II hallituksesta (tytär Christina), Roschier

4-5. serkut
Kyösti Virrankoski, Kauhavan Sippola ja Koppala
Vihtori Kosola (poika Niilo Kosola), Lapuan Yli-Kortesoja

5-6. serkut, 4-7. serkut
Arja Alho ja Kyösti Virrankoski, Kauhavan Perttula
Arja Alho, Kauhavan Koppala
Matti Louekoski, Jännevirran Niskanen

5-7. serkut
Anneli Jäätteenmäki ja Kyösti Virrankoski, Kauhavan Pollari

Nykyisen hallituksen lähin sukulainen Veikko Pihlajamäelle on Paula Risikko, jonka kanssa yhteinen esi-isä löytyy Härmän Lööpäristä (7. serkku).

(Lähde: Mistä olet kotoisin-prosenttiluvut on laskettu viiden polven mukaan eli tähän on tarvittu koetin itsensä ja 30 lähimmän esi-isän syntymäpaikkakunnat. Lisätietoa mm. Lampin Lestin suvut s. 10.)

Holmlund Stubbin sukuun

(Arto Hautala) Rupesin pyörittelemään sisäministeri Anne Holmlundin juuria, ja en oikein uskonut silmiäni, kun hänenkin juuret ulottuivat Pohjanmaalle. Holmlund tulee Ähtävän Hummelholmista, jossa 1840-luvulla isäntä menettää talon ja kuljeksii työn perässä milloin missäkin päin itä-Suomea peräti 18 vuotta! Tämä Carl Fredrik Hummelholm (1794-1858) kuoli sittemmin Ilomantsissa. Poika Simon (1837-96) ottaa Holmlundin sukunimen ja käy ensin Kokkolassa ennen kuin siirtyy Turun kautta Ulvilan Kaasmarkun villatehtaalle. Simonilla on myös perinteinen pohjalainen käsityöläisammatti, nimittäin puuseppä. Simonin poika Johan Henrik aloittaa leipomotoiminnan, jonka siirtää vuosisadan vaihteessa Poriin.

Annen isä on Johan Henrikin pojan Sulhon poika Arvo Ilmari Holmlund (1924-99), joka toimii suvun leipomoyritysten palveluksessa 20-vuotiaasta lähtien, leipurina ja hallikauppiaana. Hänen tunnetuin artikkelinsa oli "lisäaineeton" hiivaleipä. Ilmari lupasi leivälleen tuoreustakuun, että se homehtuu kahdessa päivässä. Talousneuvos Ilmari oli käsittääkseni myös paikallisen nudistirannan isä, sekä paljon monessa mukana kunnallispolitiikasta lähtien.

Kun mennään taaksepäin suvussa, Carl Fredrik Hummelholmin isä oli Lappforsin Kiisk'in talollinen, ja tämän isä Ytteressen Kanckusista, ja seuraavassa polvessa tullaan Överessen Stubbiin. Se on se sama Stubb, josta europarlamentaarikko Alexander Stubb myös ponnistaa. Anne ja Alexander ovat kymmeninsiä serkuksia, ja heidän yhteinen esi-isänsä on:

Hans Grelsson Stubb, s. 1603 Ähtävä, k. 1675 Ähtävä

Muiden ministerien kanssa yhtymät ovat selviä vasta Suvi Lindénin kanssa. Yhteiset juuret vie Vimpelin Strangiin ja Evijärven Kankkoseen eli Lindén ja Holmlund ovat parhaimmillaan 11. serkuksia.

Mitä tästä isälinjasta opimme: Anne Holmlundilla voisi olla viisi muutakin sukunimeä: Stubb, Kanckus, Kiisk, Hummelholm tai Humalsaari (1935-52).

Kolme Keisaria hallituksessa

(Arto Hautala) Vanhasen toisen hallituksen lähimmät sukulaiset ovat kuudennet serkukset Pekkarinen ja Vanhanen Kinnulan Pekkaristen kautta. Lähes yhtä lähellä on heidän yhteinen linjansa Laukaan Leinosiin. Leinoset tunnetaan siitä, että sieltä on myös Ahtisaari ja Kekkonen kotoisin.

Wallinin äiti on Kuivisia, ilmeisesti poliisikonstaapeli Kuivisen sukua -"jos et ole käynyt Amerikassa tai ollut poliisina Vaasassa, et ole mitään." Kuivisten kautta Wallin linjautuu mm. Lapuan Saarenpäähän, johon tulee myös seitsemännen serkkunsa Risikon juuret. Kiviniemen kanssa näillä kolmella on yhteinen esi-isä Nurmossa, Matti Laurinpoika Soini (1633-1726).

Lindén on Pekkarisen kanssa seitsemäs serkku Perhon Kinnusten kautta ja Risikon kanssa Keisarin Mulikan kautta. Kun Pekkarinenkin on Soinin Keisareita, saadaan kolmelle yhteinen esi-isä Vilppu Keisari (1562- jälkeen 1627).

Sursillin sukuun tulee ainakin Kiviniemi, Pekkarinen, Risikko ja Väyrynen. Näiden kantaisä on Erik Ångerman (1490-1548). Tosin Väyrynen ja Pekkarinen yhtyvät jo 9-10. serkkuina Houru-Hoffrenien kautta. Sursilleihin saattaa tulla myös Cronberg. Yhtymät tähän "parempaan" sukuun ovat kuitenkin liian kaukana, jotta niistä saisi enää potkuja, sillä tämän pohjalaisen pappissuvun monet haarat ovat talonpoikaistuneet jo aikoja sitten.

Ylipäänsä ministerien suvut ovat melko maalaisia - siis samannäköisiä kuin pääministerikin. He ovat korkeasti koulutettuja, vaikka joukkoon on eksynyt kolme alempaakin tutkintoa, Holmlundin merkonomi, Anttilan hallintonotaari ja Vapaavuoren kandidaatti. Pari poikkeusta tähän maalaisuuteen on kaupunkitaustaisissa ehdokkaissa: Wallinin isoäiti on haudattu Vaasan pormestari Aminoffin kanssa samaan hautaan (ks. hautamuistomerkit Wivi Gröndahl). Vapaavuoren isoisät ovat toimineet päätoimittajina ja osastopäällikköinä, joten sieltä on odotettavissa jotain.

Lähimmät sukulaislinjat:
(sisarusten lapset=1. serkku, pikkuserkku=2. serkku)

6. serkku
Vanhanen-Pekkarinen, Kinnulan Pekkarinen, Kivijärven Orava

6-7. serkku
Vanhanen-Pekkarinen, Laukaan Leinonen
Lindén-Risikko, Lehtimäen Vähälaukkonen

7. serkku
Lindén-Risikko, Soinin Keisari Mulikka
Lindén-Pekkarinen, Perhon Kinnunen
Wallin-Risikko, Lapuan Saarenpää

7-8. serkku
Vanhanen-Pekkarinen, Kivijärven Stranius

8. serkku
Wallin-Kiviniemi, Lapuan Muilu
Wallin-Risikko, Lapuan Härsilä
Linden-Risikko, Soinin Keisari

9. serkku
Lindén-Pekkarinen, Vimpelin Sääksjärvi
Thors-Pekkarinen, Halsuan Kauppinen, Halsuan Hotakainen

9-10. serkku
Väyrynen-Pekkarinen, Houru

14. serkku
Vanhanen-Thors, Virtasalmen Kauppinen

(Tutkimuksen taustasta: neljäsosa ministerien juurista on tutkittu 1700-luvulle saakka ja tutkitut alueet painottuvat Länsi- ja Keski-Suomeen. Viimeisen neljäsosan sukuja ei ole kunnolla edes avattu.)

Hämäläiset myöhästyivät salkkujaosta

(Arto Hautala) Vanhasen toiseen hallitukseen on nimetty 20 eri ministeriä sekä ympäristöministerille vauvalomasijainen. Miten ministerit sijoittuvatkaan Suomen kartalle, on mielenkiintoista nähdä - toteutuuko kansanvalta, aluejako ja sinnepäin.

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan edustajia näyttää olevan täysi miehitys: jos Väyrynen ottaa lännen, niin Lehtomäki saa idän. Lisäksi siellä on paikkamassa Brax ja Hyssälä, joilla on sukuja Oulussa, Kuusamossa ja Iissä, vaikka ovatkin muuttaneet aivan Suomen eteläreunalle. Savo on jaettu Kataiselle (Siilinjärvi) ja Vehviläiselle (Leppävirta).

Keski-Suomen edustus on Vanhasella ja Pekkarisella, tosin Kiviniemellä ja Sarkomaalla on jotain linkkejä myös sinne. Vanhasen isän puoli on Karjalasta, Antrean ja Räisälän seudulta. Karhulassa syntyneen Häkämiehen juuret saattavat mennä myös rajan toiselle puolelle Muolaalle, mutta Lappeenrannassa niitä nyt ainakin on, kuten Sarkomaallakin, joka kävi syntymässä Pirkanmaan kehdossa, Tampereella.

Pirkanmaa ja ylipäänsä Häme näyttää jääneen aika heikoille edustajille. Sieltä on usein ollut äänikuningatar (Pietikäinen) mukana, mutta onko tämä nykyinen (Tiura) väärällä aaltopituudella? Pirkanmaalla on vain Kiviniemen juuria Kangasalla; Kiviniemen jonka ydinaluetta on Jalasjärven seutu Etelä-Pohjanmaalla. Muita pohjalaisia ovat Ylihärmän Risikko ja Vaasan Wallin. Lindénin äidin puoli tulee Järviseudulle, ja Thorsin Oravaisista erkaneva yksi kapea linja jopa Lohtajalle saakka. Kahden äänestysalueen jakama Keski-Pohjanmaa ei saanut omaa edustajaansa hallitukseen, joten sen on tyytyminen siis Thorsiin ja Väyrysen Haapajärven rippeisiin.

Holmlund räätälöi ja käy kauppaa Nakkilassa ja Porissa, jossa on myös Kakskerran Fribergejä eli Vapaavuoria nähty. Siikaisissa on Pekkarisen isoäidin äidin koti, josta tämä lähti ensin Amerikkaan ja sieltä Kinnulaan. Turun pohjoispuolella Marttilassa on Anttilan ja Lokalahdella Kanervan sukutalot.

Uudeltamaalta on Lindénin isän suku (Lohja) ja mahdollisesti myös Vapaavuoren äidin suku (Carlson). Cronbergin oma alue on vielä haussa. Muodollisesti hän edustaa ainoana Pohjois-Karjalaa, vaikkakin Kajanteet voivat olla Viipurista, Savosta tai jopa Askaisista. Cronbergin isä on everstiluutnantti Mattila, jännää että häntä vastaa asettui vihreillä toisen militäärin (tosin evp) tytär Hautala.

Keisareille kahden tappio vaaleissa

(Arto Hautala) Keisarin suvun kansanedustajien määrä pieneni kahdella eduskunnassa, ja on nyt 13. Neljä nykyistä kansanedustajaa putosi tai ei lähtenyt leikkiin laisinkaan ja kaksi on uutta, nimittäin Mats Nylund (rkp) ja Tuomo Puumala (kesk).

Keisareitten laaja monen puolueen rintama koki pienoisen murtuman, kun vihreitten ainoa ehdokas Rosa Meriläinen ei lähtenyt mukaan laisinkaan. Nyt joudutaan tyytymään sokerihaaroihin, sillä Outi Alanko-Kahiluodon, Heidi Hautalan ja Johanna Sumuvuoren juuret pyörivät samoilla seuduilla kuin Soinista lähteneen Keisarin suvunkin.

Keisareitten suhdeluvuksi tulee 6 keskustaa, 3 kokoomusta ja yksi rkp (-1), sosdem, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Keisarin suvun kansanedustajia ovat:

• Esko Ahonen, kesk
• Susanna Haapoja, kesk
• Suvi Lindén, kok
• Mika Lintilä, kesk
• Markus Mustajärvi, vas
• Mats Nylund, rkp
• Mauri Pekkarinen, kesk
• Tuomo Puumala, kesk
• Paula Risikko, kok
• Petri Salo, kok
• Tapani Tölli, kesk
• Jutta Urpilainen, sosdem
• Raimo Vistbacka, ps
  

Putosi tai ei ollut ehdokkaana:

• Pehr Löv, rkp
• Rosa Meriläinen, vihr
• Seppo Särkiniemi, kesk
• Jukka Vihriälä, kesk
  

Tutkimuksen virhemarginaali on muutaman henkilön luokkaa, sillä kaikkien edustajien sukuja ei ole ollut vielä saatavilla. Tarkistamatta ovat Aila Paloniemi, Anne Kalmari (uusi), Anna-Maja Henriksson (uusi) ja Petri Neittaanmäki (putosi). Pohjanmaalta lähti paljon väkeä 1800-luvun jälkipuoliskolla Helsingin ja Turun seudulle, joten sieltä saattaa löytyä yllätyksiä.