(Arto Hautala) Amerikkalais-ruotsalainen presidentti otti vastaan ruotsalais-amerikkalaisen pääministerin. Ai mitä?
Bush tapasi siis Reinfeldtin eikä Halosta.
Bushin juurista on ollut paljon puhetta. Hänen esi-isänsä Mauno Antinpoika (laivakirjoissa Moens Andriesen) lähti Kalmarin avaimella (Calmar Nyckel) syyskuussa 1639 Delawareen, jonne päätyi 14.5.1640. Häntä on myöhemmin kutsuttu Måns the Finniksi, joka on eri Mauno kuin Mauno Halttunen, joka tuli Ilmosen mukaan jollain myöhemmistä retkikunnista. Mauno itse oli mahdollisesti syntynyt jo metsäsuomalaisena mutta vanhempansa olivat pesunkestäviä savolaisia. Maunon toinen vaimo oli ruotsalainen ja kotoisin todennäköisesti Sillerydin kylästä, jonka myötä hän nimesi tupakkaviljelmänsäkin samannimisiksi.
Mauno Antinpojan poika toisesta aviosta oli Christopher Monsson, sittemmin Mounts ja Mounce, josta Bush on peruisin. Tässä linja:
Måns Anderson the Finn
Christopher Monsson, later Mounts, s. 1652 , k. 1710, vaimo hollantilaisia
Ann Mounce, s. 9.1.1702 Cecil Co., MD
Robert Mercer, s. 22.12.1737 St. Stephen's, Cecil Co., MD
John Mercer
Harriet Mercer, s. n. 1802 MD, k. 24.10.1869 Near Bloomington, IN
David Davis Walker, s. 19.1.1840 Bloomington, IL, k. 4.10.1918 Kennebunkport, York Co., ME
George Herbert Walker, s. 11.6.1875 St. Louis, MO, k. 24.6.1953 New York, NY
Dorothy Walker, s. 1.7.1901 Near Walker's Pt, York Co., ME
George Herbert Walker Bush, s. 12.6.1924 Rye NY, Amerikan 41. presidentti
George Walker Bush, s. 6.7.1946 New Haven CT, Amerikan 43. presidentti
Mauno Antinpojan jälkeläisistä voisi mainita vielä lapsenlapsen vävyn, joka oli John Morton, Keski-Suomen Marttisia alkuaan. Tämän oli "maailman suurimman saunan" Philadelphian edustajana äänestämässä ja lyömässä lukkoon Amerikan itsenäisyysjulistusta. Sauna muuten tulee siitä, että vanhoissa kartoissa Philadelphian paikalla lukee Sauna. Tässä oli jonkun suomalaisen kylpypaikka.
Reinfeldtin isoisä John oli toisen polven ampumaradan omistaja, joka nai kuninkaallista italialaista sukua olevan Anne Marie Dominiquen (1884-1944). Johnin isoisä John Henry Hood taas toimi sirkuksen johtajana New Yorkissa ja ollessaan Tukholmassa kiertueella 1880-84 hän sai aviottoman pojan, josta tuli siis Ruotsin nykyisen pääministerin iii.
Miksi Bush ei sitten tavannut Halosta? Sirkustemppuilu on tärkeämpää presidentille kuin jonkun maan naisjohtaja. Halosen olisi pitänyt lähteä kilpailemaan Bushin audienssistä sukulaisuuden varjolla. Muistettakoon se, että Halosen sukujuuret ovat samoilta savolaisilta alueilta kuin Mauno Antinpojan.
Lisätietoja mm:
Dahlgren Stellan, Norman Hans: The Rise and Fall of New Sweden, Governor Johan Risingh's journal 1654-1655 in its historical context, Uppsala 1988
Ilmonen Samuel: Delawaren suomalaiset, Fort Bragg 1938
Olin K-G: Amerikafararna. Tillbaka till Nya Sverige, Pietarsaari 2006.
Olin K-G: Våra första amerikafarare. Historien om finlandssvenskarna i Nya Sverige, Pietarsaari 1988
Weslager C. A.: New Sweden on the Delaware 1638-1655, Wilmington 1988
Åberg Alf: The People of New Sweden. Our colony on the Delaware River, Stockholm 1988
artikkeleita:
Craig Peter S.: Måns Andersson and his Mounts Descendants, Swedish Colonial News, volume 2, number 6, Spring 2002 (myös netissä)
New Sweden's Presidential Descendants, Swedish Colonial News, volume 3, number 4, Spring/Summer 2004.
Höök Matti: Onkohan Bush taustaltaan savolainen intiaani?, Helsingin Sanomat 8.9.2006
keskiviikko 16. toukokuuta 2007
sunnuntai 13. toukokuuta 2007
Heikomman aineksen kasautuminen
(Arto Hautala) Joku leffa on pakko nähdä, mutta se ei ole Idiokratian (Idioluutio - Idiocracy, 2006) valtiosta kertova synkkä utopia. Silti elokuva antaa ajattelemisen aihetta sukututkimukseenkin. Mitä tapahtuu, kun koulutettu pariskunta jää lapsettomaksi, mutta kouluttamaton perhe saa lapsia senkin edestä. Viidessä sadassa vuodessa tyhmyys on tiivistynyt ja viisaat kaikonneet maapallolta. Maailman viisaimmaksi selviää se, joka osaa laskea kahteen tai pudottaa pyöreän, neliskulmaisen ja kolmionmuotoisen palikan oikeasta kolosta alas.
Se sivistymätön perhe on laajentunut 80 vuodessa näin paljon:
Suomessa talo siirrettiin enimmäkseen vanhimmalle pojalle, ja nuoremmat saivat etsiä toimeentuloa torpista ja käsityöläisammateista. Kasvatuksessa vanhemmille lapsille jaksettiin vielä antaa aikaa, mutta toisaalta heille sälytettiin juo nuoresta runsain määrin vastuuta. Näin vanhempi katras myös kasvoi vastuuseen, mikä jäi nuoremmalta vähemmälle. Nuoremmat joutuivat itse etsimään keinot selviytyä elämässä, ja he jotka eivät osanneet matkia vanhempien malleja ja oppia uutta, jäivät vähemmälle osalle.
Jos nämä hännänhuiput olisivatkin olleet ainoita sukunsa jatkajia? Viime vuosisadan lopulla pyöri ilmassa väite, jossa leimattiin maaseudulle jääneen vain se aines, joka ei kyennyt lähtemään ulkomaille tai kaupunkiin töihin. Tässä ei ole sinisilmäisen rotuopin kannattajilla hätää, sillä nämä maaseudun vanhat pojat eivät ole lisääntyneet kuten kaupunkilaisserkkunsa. Tosin isommissa kaupungeissa kuten Helsingissä on viime aikoina raportoitu huono-osaisuuden periytymisestä toiseen polveen. Olisikohan tässä alku uuden idioottivaltion syntyyn?
Olisi kummallista, jos tässä maailmassa vain heikompi aines selviäisi hengissä. Ihminen on kekseliäs, joustava, älyllinen ja eteenpäin suuntautuva eläin, ei se voi taantua idiootiksi ilman geenimuutosta tai jonkin aivojen välittäjäaineksen puuttumista.
Toisaalta yhteiskunnassa on sen verran kontrollipisteitä, että yksioikoisiin malleihin on vaikea päätyä. Ruotsin vallan aikana tasapainoa ylläpiti säätyjärjestelmä, jossa jokaisella oli oma tehtävänsä yhteiskunnassa. Kun valta-asemasta ja etuuksista väännettiin kättä, jouduttiin skarppaamaan enemmän kuin muutoin tulisi vaivattua nystyröitä. Valtion etu oli edistää hyvinvointia varsinkin talonpoikien luokassa, jotta he saisivat enemmän jälkikasvua (opettaa miten selviävät lapsitaudeista), ja jotta he osaisivat paremmin hyödyntää karuja tilojaan.
Pohjanmaan talonpojilla oli omat kontrollinsa. Huomattiin, että sukupolvenvaihdos tulee liian usein ja tilanpito häiriintyi, jos talot annettiin aina vanhimmalle pojalle. Siksi tälle yritettiin löytää uusi talo jostain läheltä. Tähän kelpasi vävynpaikka, uudistila tai jopa talon lohkominen.
Mutta nuorimmat lapset, mitä heistä tuli? Poliitikoissa kuopuksen paikkaa hakee Heidi Hautala (s. 1955), jonka isä syntyi v. 1900 ja isoisänsä v. 1845. Kuten kaikki tietävät, tässä tapauksessa ei ole ollenkaan kysymys heikomman aineksen kasautumisesta.
Se sivistymätön perhe on laajentunut 80 vuodessa näin paljon:
Suomessa talo siirrettiin enimmäkseen vanhimmalle pojalle, ja nuoremmat saivat etsiä toimeentuloa torpista ja käsityöläisammateista. Kasvatuksessa vanhemmille lapsille jaksettiin vielä antaa aikaa, mutta toisaalta heille sälytettiin juo nuoresta runsain määrin vastuuta. Näin vanhempi katras myös kasvoi vastuuseen, mikä jäi nuoremmalta vähemmälle. Nuoremmat joutuivat itse etsimään keinot selviytyä elämässä, ja he jotka eivät osanneet matkia vanhempien malleja ja oppia uutta, jäivät vähemmälle osalle.
Jos nämä hännänhuiput olisivatkin olleet ainoita sukunsa jatkajia? Viime vuosisadan lopulla pyöri ilmassa väite, jossa leimattiin maaseudulle jääneen vain se aines, joka ei kyennyt lähtemään ulkomaille tai kaupunkiin töihin. Tässä ei ole sinisilmäisen rotuopin kannattajilla hätää, sillä nämä maaseudun vanhat pojat eivät ole lisääntyneet kuten kaupunkilaisserkkunsa. Tosin isommissa kaupungeissa kuten Helsingissä on viime aikoina raportoitu huono-osaisuuden periytymisestä toiseen polveen. Olisikohan tässä alku uuden idioottivaltion syntyyn?
Olisi kummallista, jos tässä maailmassa vain heikompi aines selviäisi hengissä. Ihminen on kekseliäs, joustava, älyllinen ja eteenpäin suuntautuva eläin, ei se voi taantua idiootiksi ilman geenimuutosta tai jonkin aivojen välittäjäaineksen puuttumista.
Toisaalta yhteiskunnassa on sen verran kontrollipisteitä, että yksioikoisiin malleihin on vaikea päätyä. Ruotsin vallan aikana tasapainoa ylläpiti säätyjärjestelmä, jossa jokaisella oli oma tehtävänsä yhteiskunnassa. Kun valta-asemasta ja etuuksista väännettiin kättä, jouduttiin skarppaamaan enemmän kuin muutoin tulisi vaivattua nystyröitä. Valtion etu oli edistää hyvinvointia varsinkin talonpoikien luokassa, jotta he saisivat enemmän jälkikasvua (opettaa miten selviävät lapsitaudeista), ja jotta he osaisivat paremmin hyödyntää karuja tilojaan.
Pohjanmaan talonpojilla oli omat kontrollinsa. Huomattiin, että sukupolvenvaihdos tulee liian usein ja tilanpito häiriintyi, jos talot annettiin aina vanhimmalle pojalle. Siksi tälle yritettiin löytää uusi talo jostain läheltä. Tähän kelpasi vävynpaikka, uudistila tai jopa talon lohkominen.
Mutta nuorimmat lapset, mitä heistä tuli? Poliitikoissa kuopuksen paikkaa hakee Heidi Hautala (s. 1955), jonka isä syntyi v. 1900 ja isoisänsä v. 1845. Kuten kaikki tietävät, tässä tapauksessa ei ole ollenkaan kysymys heikomman aineksen kasautumisesta.
lauantai 12. toukokuuta 2007
Tarjojen puita
(Arto Hautala) Tarja Cronbergin esipolvista tulee nimenkin myötä mieleen Presidenttimme Halosen puu. Molemmat ovat samana vuonna 1943 Helsingissä syntyneitä, Cronberg vuoden valoisimpana ja Halonen pimeimpänä aikana. Molemmilla on sukua Salon ympäristössä ja Savossa, ja molemmilla on useita yksinhuoltajia sukupuussa. Lisäksi molemmat ovat korkeasti koulutettuja.
"Valoisampi" Cronberg valitsi kuitenkin vihreät, kun "pimeälle" Haloselle sopi paremmin iso yleispuolue. Äänestyskäyttäytymisessä ei hirveän paljon ole eroja, eiköhän he suurin piirtein samoja asioita kannata. Vihreät ovat suuntautuneet enemmän ympäristöpolitiikkaan, jossa he pystyvät joustamaan jopa ydinvoimakysymyksessä (Vanhasen II). Sosdemiläisten kädet ovat pitkälti sidotut omien jäykkien puoluerakenteiden ylläpitämisessä. Viedä asioita eteenpäin isossa, konservatiivisessa yhteisössä vai pienessä vähävaltaisessa poppoossa, siinä kysymys.
Suvut saattavat mennä 1700-luvun alussa yhteen Onkivedellä tai Pajujärvellä.
Jotain täkyjä vielä Cronbergin sukuun. Tarja on omaa sukua Mattila, samoja Mattiloita kuin Karitakin. Patriarkaalinen linja vie Vesilahden Narvan kylään ja Veston taloon, jonne Heikki Heikinpoika (1739-1800) tuli jostain vävyksi. Siellä on myös Höyssää, Lemolaa, Messukylän Hatanpäätä ja Lempäälän Ryökästä. Sysmän puolelta painotus on Onkiniemessä (Onamo, Poikala, Hässölä), Iisalmessa sukulaisia ovat Koistiset, Huttuset ja Komulaiset.
"Valoisampi" Cronberg valitsi kuitenkin vihreät, kun "pimeälle" Haloselle sopi paremmin iso yleispuolue. Äänestyskäyttäytymisessä ei hirveän paljon ole eroja, eiköhän he suurin piirtein samoja asioita kannata. Vihreät ovat suuntautuneet enemmän ympäristöpolitiikkaan, jossa he pystyvät joustamaan jopa ydinvoimakysymyksessä (Vanhasen II). Sosdemiläisten kädet ovat pitkälti sidotut omien jäykkien puoluerakenteiden ylläpitämisessä. Viedä asioita eteenpäin isossa, konservatiivisessa yhteisössä vai pienessä vähävaltaisessa poppoossa, siinä kysymys.
| Tarja Cronberg | Tarja Halonen |
| Helsinki 20 % | Helsinki 20 % |
| Halikko-Sauvo-Kaarina 20 % (+5) | Karjalohja-Uskela-Sammatti 25 % (+15) |
| Savo (Iisalmi) 10 % (+5) | Kuopio-Iisalmi-Lapinlahti 25 % (+15) |
| Vesilahti 15 % | |
| Sysmä 14- % (+1) |
Suvut saattavat mennä 1700-luvun alussa yhteen Onkivedellä tai Pajujärvellä.
Jotain täkyjä vielä Cronbergin sukuun. Tarja on omaa sukua Mattila, samoja Mattiloita kuin Karitakin. Patriarkaalinen linja vie Vesilahden Narvan kylään ja Veston taloon, jonne Heikki Heikinpoika (1739-1800) tuli jostain vävyksi. Siellä on myös Höyssää, Lemolaa, Messukylän Hatanpäätä ja Lempäälän Ryökästä. Sysmän puolelta painotus on Onkiniemessä (Onamo, Poikala, Hässölä), Iisalmessa sukulaisia ovat Koistiset, Huttuset ja Komulaiset.
keskiviikko 9. toukokuuta 2007
Kasvava Eros-Groundstroemin näyttelijäverkosto
(Arto Hautala) Kansainvälistä elokuvatietokantaa linkatessa syntyy todella pitkiä ja mielenkiintoisia verkostoja monen polven tasossa. Pahin esimerkki tästä on Elizabeth Taylor, jolle ties kaikki ovat jotain jotain. Täällä pienessä Pohjolassa ja Suomessa kaikki on pienempää. Täällä taitaa olla vain kolme laajempaa näyttelijäsukua, nimittäin Rinteet, Jurkat ja Palot (näistä joskus lisää). Tuon tähän esille pienemmän verkon, tulevaisuuden lupauksen, josta saattaa vielä kehittyä jotain.
Näyttelijä Ria Kataja avioitui näyttelijä Tommi Erosen kanssa ja sai taannoin tyttären Onan (2003). Tommilla oli aikaisemmin näyttelijä Marika Parkkomäen kanssa poika Elias (1995). Marika on sittemmin lyöttäytynyt yhteen näyttelijä Niklas Groundstroemin kanssa ja heillä on yhteinen tytär Nea (2000). Nämä uuden polven taiteilijat pyörivät antaumuksellisesti omassa piirissään. Tommi ei käsittääkseni ole kovin läheistä sukua Ellalle, mutta Niklas on toisen polven viihdyttäjä. Hänen isänsä Mosse Groundstroem soitti aikanaan Wigwamin menestyksellisimmässä kokoonpanossa bassoa. Liittymisaikaan eli vuosiin 1974-75 sijoittuvat hänen loistokkaimmat hetkensä. Vai mitä sanotte, Wigujen Being (p) ja Nuclear Nightclub (bs), sekä mm. Albert Järvisen, Magyarin, Tabula Rasan ja Kasevan debyytit. Uuden aallon aikana hän on ollut äänittämässä Nurmion Punaista planeettaa, 1980:n Pelkoa ja vihaa ja SIGin Vuosisadan rakkaustarinaa. Helmistä voi vielä noukkia Markku Innon Keitä keitä kahvinkeitin (bs) , rockin SM-skaban voittaneen 22-pistepirkon mini-lp (äänitys) ja elokuvaäänityksistä Kuutamosonaatti 2.
Groundstroemit tulevat pääkaupunkiseudulle Inkerinmaalta ja Kivennavalta, jonne olivat aikoinaan Raumalta siirretty pappisvirkaan. Kantaisä on Johan Groundström (1768-1831), (Ylioppilasmatrikkeli 10192). Mossen äiti on Carlsoneja, mahdollisesti samaa sukua kuin hallituksen Vapaavuori.
Nyt vain sitten odotetaan, että joku lapsista bongataan näyttämölle tai elokuvaan. Tai sitten ihmettelemään miltä taidesektorilta heidät löydetään ja kenen kanssa.
Lähde: mm. Teatterit ja teatterintekijä 2005
Näyttelijä Ria Kataja avioitui näyttelijä Tommi Erosen kanssa ja sai taannoin tyttären Onan (2003). Tommilla oli aikaisemmin näyttelijä Marika Parkkomäen kanssa poika Elias (1995). Marika on sittemmin lyöttäytynyt yhteen näyttelijä Niklas Groundstroemin kanssa ja heillä on yhteinen tytär Nea (2000). Nämä uuden polven taiteilijat pyörivät antaumuksellisesti omassa piirissään. Tommi ei käsittääkseni ole kovin läheistä sukua Ellalle, mutta Niklas on toisen polven viihdyttäjä. Hänen isänsä Mosse Groundstroem soitti aikanaan Wigwamin menestyksellisimmässä kokoonpanossa bassoa. Liittymisaikaan eli vuosiin 1974-75 sijoittuvat hänen loistokkaimmat hetkensä. Vai mitä sanotte, Wigujen Being (p) ja Nuclear Nightclub (bs), sekä mm. Albert Järvisen, Magyarin, Tabula Rasan ja Kasevan debyytit. Uuden aallon aikana hän on ollut äänittämässä Nurmion Punaista planeettaa, 1980:n Pelkoa ja vihaa ja SIGin Vuosisadan rakkaustarinaa. Helmistä voi vielä noukkia Markku Innon Keitä keitä kahvinkeitin (bs) , rockin SM-skaban voittaneen 22-pistepirkon mini-lp (äänitys) ja elokuvaäänityksistä Kuutamosonaatti 2.
Groundstroemit tulevat pääkaupunkiseudulle Inkerinmaalta ja Kivennavalta, jonne olivat aikoinaan Raumalta siirretty pappisvirkaan. Kantaisä on Johan Groundström (1768-1831), (Ylioppilasmatrikkeli 10192). Mossen äiti on Carlsoneja, mahdollisesti samaa sukua kuin hallituksen Vapaavuori.
Nyt vain sitten odotetaan, että joku lapsista bongataan näyttämölle tai elokuvaan. Tai sitten ihmettelemään miltä taidesektorilta heidät löydetään ja kenen kanssa.
Lähde: mm. Teatterit ja teatterintekijä 2005
tiistai 1. toukokuuta 2007
Pohjalais-savolainen Pihlajamäki
(Arto Hautala) Mikä muu voisikaan olla syynä Eeva Kuuskosken aggressiiviiseen käytökseen kuin politiikka. Kuuskosken otteet ovat samanlaiset kuin miesten; miehethän saa ja heidän vähän kuuluukin nipistellä ja käyttäytyä porsasmaisesti. Kun nainen tekee samaa, hänet lytätään suoraan ulos, kuten Pietikäinen tai Jäätteenmäki. Kuuskoski ei vain eroa. Jos hän olisi mies, hän saisi pian tunnustuksen kyvyistään. Kun mies lähettelee rivoja tekstiviestejä nuorille tytöille, hän ei ole pedofiili, vaan henkilö joka on luonut laajan verkoston ja hyvät suhteet.
Keneltä Kuuskoski on sitten oppinut tapoja? Täytyy mennä reilut 20 vuotta taaksepäin Sorsan IV hallitukseen 1983-87, jossa hän oli sosiaali- ja terveysministerinä. Tovereinaan hänellä oli siellä mm. Paavo Väyrynen, Matti Ahde ja Urpo Leppänen. Naisia koko hallituksessa oli vain kolme ja Kuuskoski oli ainut nainen koko tämän nelivuotiskauden. Kaarina Suonio vaihdettiin kesken kautta Pirjo Ala-Kapeeseen ja Vappu Taipale Kaisa Raatikaiseen. On siinä ollut Kuuskoskella kestämistä.
Tuossa hallituksessa oli myös kaksi "uskovaista" nimittäin Porvoon piispaksi viime vuonna nimitetty Gunnar Björkstrand ja äskettäin edesmennyt Veikko Pihlajamäki (4.3.1922-12.4.2007).
Veikko Pihlajamäki syntyi Kauhavalla, jossa hänen isänsä suku on asunut kaikin haaroin 200 vuotta. Äitinsä kuului ranskalaiseen Roschier-sukuun, joka oli ensin tullut Ruotsiin ja sieltä isonvihan myötä Paimioon. Suku kietoutuu hienosti useimpiin tärkeisiin suomaisiin "parempiin" sukuihin. Ensimmäinen polvi nai Stenrothien sukuun, ja seuraavassa on jo Sursillejä. Kolmannessa polvessa saadaan suhteet savolaiseen rahvaaseen kuntoon (mm. Jännevirran Niskaset), ja neljännessä löytyy aatelissukujakin von Konowista lähtien.
Veikon suku on siis 60-prosenttisesti pohjalainen, 25-prosenttisesti savolainen ja 10-prosenttisesti karjalainen.
3-4. serkut
Kristian Gestrin Sorsan II hallituksesta (tytär Christina), Roschier
4-5. serkut
Kyösti Virrankoski, Kauhavan Sippola ja Koppala
Vihtori Kosola (poika Niilo Kosola), Lapuan Yli-Kortesoja
5-6. serkut, 4-7. serkut
Arja Alho ja Kyösti Virrankoski, Kauhavan Perttula
Arja Alho, Kauhavan Koppala
Matti Louekoski, Jännevirran Niskanen
5-7. serkut
Anneli Jäätteenmäki ja Kyösti Virrankoski, Kauhavan Pollari
Nykyisen hallituksen lähin sukulainen Veikko Pihlajamäelle on Paula Risikko, jonka kanssa yhteinen esi-isä löytyy Härmän Lööpäristä (7. serkku).
(Lähde: Mistä olet kotoisin-prosenttiluvut on laskettu viiden polven mukaan eli tähän on tarvittu koetin itsensä ja 30 lähimmän esi-isän syntymäpaikkakunnat. Lisätietoa mm. Lampin Lestin suvut s. 10.)
Keneltä Kuuskoski on sitten oppinut tapoja? Täytyy mennä reilut 20 vuotta taaksepäin Sorsan IV hallitukseen 1983-87, jossa hän oli sosiaali- ja terveysministerinä. Tovereinaan hänellä oli siellä mm. Paavo Väyrynen, Matti Ahde ja Urpo Leppänen. Naisia koko hallituksessa oli vain kolme ja Kuuskoski oli ainut nainen koko tämän nelivuotiskauden. Kaarina Suonio vaihdettiin kesken kautta Pirjo Ala-Kapeeseen ja Vappu Taipale Kaisa Raatikaiseen. On siinä ollut Kuuskoskella kestämistä.
Tuossa hallituksessa oli myös kaksi "uskovaista" nimittäin Porvoon piispaksi viime vuonna nimitetty Gunnar Björkstrand ja äskettäin edesmennyt Veikko Pihlajamäki (4.3.1922-12.4.2007).
¤ ¤ ¤
Veikko Pihlajamäki syntyi Kauhavalla, jossa hänen isänsä suku on asunut kaikin haaroin 200 vuotta. Äitinsä kuului ranskalaiseen Roschier-sukuun, joka oli ensin tullut Ruotsiin ja sieltä isonvihan myötä Paimioon. Suku kietoutuu hienosti useimpiin tärkeisiin suomaisiin "parempiin" sukuihin. Ensimmäinen polvi nai Stenrothien sukuun, ja seuraavassa on jo Sursillejä. Kolmannessa polvessa saadaan suhteet savolaiseen rahvaaseen kuntoon (mm. Jännevirran Niskaset), ja neljännessä löytyy aatelissukujakin von Konowista lähtien.
Veikon suku on siis 60-prosenttisesti pohjalainen, 25-prosenttisesti savolainen ja 10-prosenttisesti karjalainen.
- Kauhava 60 %
- Tohmajärvi 10 %
- Ristiina-Mikkeli 9 %
- Kuopio 6 %
- Pieksämäki 5 %
- Sysmä-Hartola 5 %
- Saarijärvi, Kivijärvi, Jämsä 4 %
3-4. serkut
Kristian Gestrin Sorsan II hallituksesta (tytär Christina), Roschier
4-5. serkut
Kyösti Virrankoski, Kauhavan Sippola ja Koppala
Vihtori Kosola (poika Niilo Kosola), Lapuan Yli-Kortesoja
5-6. serkut, 4-7. serkut
Arja Alho ja Kyösti Virrankoski, Kauhavan Perttula
Arja Alho, Kauhavan Koppala
Matti Louekoski, Jännevirran Niskanen
5-7. serkut
Anneli Jäätteenmäki ja Kyösti Virrankoski, Kauhavan Pollari
Nykyisen hallituksen lähin sukulainen Veikko Pihlajamäelle on Paula Risikko, jonka kanssa yhteinen esi-isä löytyy Härmän Lööpäristä (7. serkku).
(Lähde: Mistä olet kotoisin-prosenttiluvut on laskettu viiden polven mukaan eli tähän on tarvittu koetin itsensä ja 30 lähimmän esi-isän syntymäpaikkakunnat. Lisätietoa mm. Lampin Lestin suvut s. 10.)
torstai 19. huhtikuuta 2007
Holmlund Stubbin sukuun
(Arto Hautala) Rupesin pyörittelemään sisäministeri Anne Holmlundin juuria, ja en oikein uskonut silmiäni, kun hänenkin juuret ulottuivat Pohjanmaalle. Holmlund tulee Ähtävän Hummelholmista, jossa 1840-luvulla isäntä menettää talon ja kuljeksii työn perässä milloin missäkin päin itä-Suomea peräti 18 vuotta! Tämä Carl Fredrik Hummelholm (1794-1858) kuoli sittemmin Ilomantsissa. Poika Simon (1837-96) ottaa Holmlundin sukunimen ja käy ensin Kokkolassa ennen kuin siirtyy Turun kautta Ulvilan Kaasmarkun villatehtaalle. Simonilla on myös perinteinen pohjalainen käsityöläisammatti, nimittäin puuseppä. Simonin poika Johan Henrik aloittaa leipomotoiminnan, jonka siirtää vuosisadan vaihteessa Poriin.
Annen isä on Johan Henrikin pojan Sulhon poika Arvo Ilmari Holmlund (1924-99), joka toimii suvun leipomoyritysten palveluksessa 20-vuotiaasta lähtien, leipurina ja hallikauppiaana. Hänen tunnetuin artikkelinsa oli "lisäaineeton" hiivaleipä. Ilmari lupasi leivälleen tuoreustakuun, että se homehtuu kahdessa päivässä. Talousneuvos Ilmari oli käsittääkseni myös paikallisen nudistirannan isä, sekä paljon monessa mukana kunnallispolitiikasta lähtien.
Kun mennään taaksepäin suvussa, Carl Fredrik Hummelholmin isä oli Lappforsin Kiisk'in talollinen, ja tämän isä Ytteressen Kanckusista, ja seuraavassa polvessa tullaan Överessen Stubbiin. Se on se sama Stubb, josta europarlamentaarikko Alexander Stubb myös ponnistaa. Anne ja Alexander ovat kymmeninsiä serkuksia, ja heidän yhteinen esi-isänsä on:
Hans Grelsson Stubb, s. 1603 Ähtävä, k. 1675 Ähtävä
Muiden ministerien kanssa yhtymät ovat selviä vasta Suvi Lindénin kanssa. Yhteiset juuret vie Vimpelin Strangiin ja Evijärven Kankkoseen eli Lindén ja Holmlund ovat parhaimmillaan 11. serkuksia.
Mitä tästä isälinjasta opimme: Anne Holmlundilla voisi olla viisi muutakin sukunimeä: Stubb, Kanckus, Kiisk, Hummelholm tai Humalsaari (1935-52).
Annen isä on Johan Henrikin pojan Sulhon poika Arvo Ilmari Holmlund (1924-99), joka toimii suvun leipomoyritysten palveluksessa 20-vuotiaasta lähtien, leipurina ja hallikauppiaana. Hänen tunnetuin artikkelinsa oli "lisäaineeton" hiivaleipä. Ilmari lupasi leivälleen tuoreustakuun, että se homehtuu kahdessa päivässä. Talousneuvos Ilmari oli käsittääkseni myös paikallisen nudistirannan isä, sekä paljon monessa mukana kunnallispolitiikasta lähtien.
Kun mennään taaksepäin suvussa, Carl Fredrik Hummelholmin isä oli Lappforsin Kiisk'in talollinen, ja tämän isä Ytteressen Kanckusista, ja seuraavassa polvessa tullaan Överessen Stubbiin. Se on se sama Stubb, josta europarlamentaarikko Alexander Stubb myös ponnistaa. Anne ja Alexander ovat kymmeninsiä serkuksia, ja heidän yhteinen esi-isänsä on:
Hans Grelsson Stubb, s. 1603 Ähtävä, k. 1675 Ähtävä
Muiden ministerien kanssa yhtymät ovat selviä vasta Suvi Lindénin kanssa. Yhteiset juuret vie Vimpelin Strangiin ja Evijärven Kankkoseen eli Lindén ja Holmlund ovat parhaimmillaan 11. serkuksia.
Mitä tästä isälinjasta opimme: Anne Holmlundilla voisi olla viisi muutakin sukunimeä: Stubb, Kanckus, Kiisk, Hummelholm tai Humalsaari (1935-52).
keskiviikko 18. huhtikuuta 2007
Kolme Keisaria hallituksessa
(Arto Hautala) Vanhasen toisen hallituksen lähimmät sukulaiset ovat kuudennet serkukset Pekkarinen ja Vanhanen Kinnulan Pekkaristen kautta. Lähes yhtä lähellä on heidän yhteinen linjansa Laukaan Leinosiin. Leinoset tunnetaan siitä, että sieltä on myös Ahtisaari ja Kekkonen kotoisin.
Wallinin äiti on Kuivisia, ilmeisesti poliisikonstaapeli Kuivisen sukua -"jos et ole käynyt Amerikassa tai ollut poliisina Vaasassa, et ole mitään." Kuivisten kautta Wallin linjautuu mm. Lapuan Saarenpäähän, johon tulee myös seitsemännen serkkunsa Risikon juuret. Kiviniemen kanssa näillä kolmella on yhteinen esi-isä Nurmossa, Matti Laurinpoika Soini (1633-1726).
Lindén on Pekkarisen kanssa seitsemäs serkku Perhon Kinnusten kautta ja Risikon kanssa Keisarin Mulikan kautta. Kun Pekkarinenkin on Soinin Keisareita, saadaan kolmelle yhteinen esi-isä Vilppu Keisari (1562- jälkeen 1627).
Sursillin sukuun tulee ainakin Kiviniemi, Pekkarinen, Risikko ja Väyrynen. Näiden kantaisä on Erik Ångerman (1490-1548). Tosin Väyrynen ja Pekkarinen yhtyvät jo 9-10. serkkuina Houru-Hoffrenien kautta. Sursilleihin saattaa tulla myös Cronberg. Yhtymät tähän "parempaan" sukuun ovat kuitenkin liian kaukana, jotta niistä saisi enää potkuja, sillä tämän pohjalaisen pappissuvun monet haarat ovat talonpoikaistuneet jo aikoja sitten.
Ylipäänsä ministerien suvut ovat melko maalaisia - siis samannäköisiä kuin pääministerikin. He ovat korkeasti koulutettuja, vaikka joukkoon on eksynyt kolme alempaakin tutkintoa, Holmlundin merkonomi, Anttilan hallintonotaari ja Vapaavuoren kandidaatti. Pari poikkeusta tähän maalaisuuteen on kaupunkitaustaisissa ehdokkaissa: Wallinin isoäiti on haudattu Vaasan pormestari Aminoffin kanssa samaan hautaan (ks. hautamuistomerkit Wivi Gröndahl). Vapaavuoren isoisät ovat toimineet päätoimittajina ja osastopäällikköinä, joten sieltä on odotettavissa jotain.
Lähimmät sukulaislinjat:
(sisarusten lapset=1. serkku, pikkuserkku=2. serkku)
6. serkku
Vanhanen-Pekkarinen, Kinnulan Pekkarinen, Kivijärven Orava
6-7. serkku
Vanhanen-Pekkarinen, Laukaan Leinonen
Lindén-Risikko, Lehtimäen Vähälaukkonen
7. serkku
Lindén-Risikko, Soinin Keisari Mulikka
Lindén-Pekkarinen, Perhon Kinnunen
Wallin-Risikko, Lapuan Saarenpää
7-8. serkku
Vanhanen-Pekkarinen, Kivijärven Stranius
8. serkku
Wallin-Kiviniemi, Lapuan Muilu
Wallin-Risikko, Lapuan Härsilä
Linden-Risikko, Soinin Keisari
9. serkku
Lindén-Pekkarinen, Vimpelin Sääksjärvi
Thors-Pekkarinen, Halsuan Kauppinen, Halsuan Hotakainen
9-10. serkku
Väyrynen-Pekkarinen, Houru
14. serkku
Vanhanen-Thors, Virtasalmen Kauppinen
(Tutkimuksen taustasta: neljäsosa ministerien juurista on tutkittu 1700-luvulle saakka ja tutkitut alueet painottuvat Länsi- ja Keski-Suomeen. Viimeisen neljäsosan sukuja ei ole kunnolla edes avattu.)
Wallinin äiti on Kuivisia, ilmeisesti poliisikonstaapeli Kuivisen sukua -"jos et ole käynyt Amerikassa tai ollut poliisina Vaasassa, et ole mitään." Kuivisten kautta Wallin linjautuu mm. Lapuan Saarenpäähän, johon tulee myös seitsemännen serkkunsa Risikon juuret. Kiviniemen kanssa näillä kolmella on yhteinen esi-isä Nurmossa, Matti Laurinpoika Soini (1633-1726).
Lindén on Pekkarisen kanssa seitsemäs serkku Perhon Kinnusten kautta ja Risikon kanssa Keisarin Mulikan kautta. Kun Pekkarinenkin on Soinin Keisareita, saadaan kolmelle yhteinen esi-isä Vilppu Keisari (1562- jälkeen 1627).
Sursillin sukuun tulee ainakin Kiviniemi, Pekkarinen, Risikko ja Väyrynen. Näiden kantaisä on Erik Ångerman (1490-1548). Tosin Väyrynen ja Pekkarinen yhtyvät jo 9-10. serkkuina Houru-Hoffrenien kautta. Sursilleihin saattaa tulla myös Cronberg. Yhtymät tähän "parempaan" sukuun ovat kuitenkin liian kaukana, jotta niistä saisi enää potkuja, sillä tämän pohjalaisen pappissuvun monet haarat ovat talonpoikaistuneet jo aikoja sitten.
Ylipäänsä ministerien suvut ovat melko maalaisia - siis samannäköisiä kuin pääministerikin. He ovat korkeasti koulutettuja, vaikka joukkoon on eksynyt kolme alempaakin tutkintoa, Holmlundin merkonomi, Anttilan hallintonotaari ja Vapaavuoren kandidaatti. Pari poikkeusta tähän maalaisuuteen on kaupunkitaustaisissa ehdokkaissa: Wallinin isoäiti on haudattu Vaasan pormestari Aminoffin kanssa samaan hautaan (ks. hautamuistomerkit Wivi Gröndahl). Vapaavuoren isoisät ovat toimineet päätoimittajina ja osastopäällikköinä, joten sieltä on odotettavissa jotain.
Lähimmät sukulaislinjat:
(sisarusten lapset=1. serkku, pikkuserkku=2. serkku)
6. serkku
Vanhanen-Pekkarinen, Kinnulan Pekkarinen, Kivijärven Orava
6-7. serkku
Vanhanen-Pekkarinen, Laukaan Leinonen
Lindén-Risikko, Lehtimäen Vähälaukkonen
7. serkku
Lindén-Risikko, Soinin Keisari Mulikka
Lindén-Pekkarinen, Perhon Kinnunen
Wallin-Risikko, Lapuan Saarenpää
7-8. serkku
Vanhanen-Pekkarinen, Kivijärven Stranius
8. serkku
Wallin-Kiviniemi, Lapuan Muilu
Wallin-Risikko, Lapuan Härsilä
Linden-Risikko, Soinin Keisari
9. serkku
Lindén-Pekkarinen, Vimpelin Sääksjärvi
Thors-Pekkarinen, Halsuan Kauppinen, Halsuan Hotakainen
9-10. serkku
Väyrynen-Pekkarinen, Houru
14. serkku
Vanhanen-Thors, Virtasalmen Kauppinen
(Tutkimuksen taustasta: neljäsosa ministerien juurista on tutkittu 1700-luvulle saakka ja tutkitut alueet painottuvat Länsi- ja Keski-Suomeen. Viimeisen neljäsosan sukuja ei ole kunnolla edes avattu.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)