Geeniperintönä ylivertaiset ominaisuudet - Pentti Linkola 75 v.

(Arto Hautala) Onkohan tämä oikea vitsi, vai mitäköhän tällä on tarkoitus ärsyttää? Pentti Linkolan ystävien toimittamassa 75-vuotispäiväkirjan takakannessa todellakin lukee, että Pena on "saanut geeniperintönä ylivertaiset ruumiin ja hengen ominaisuudet".

Näillä kalastajan eväillä on sitten niitetty väkeä kuin Stalin, Mao tai Nestle konsanaan. Tai ainakin ennustettu kuin Nostradamus. Kaikki on painettu kirjoihin ja lehtiin, ja media on ihastuksissaan seurannut tasavallan toisinajattelijan toimia.

Juoru ylivertaisuudesta saattaa kuljettaa meidät Helsingin yliopistoon, jossa Pentin isä oli muutaman vuoden samaan aikaan rehtorina kun hänen äitinsä isä kanslerina. Pojasta tuli sitten ylioppilas.

Sinisilmäisyyttä voi etsiä IKL:n perustaja isosedästä, Eino Suolahdesta, joka majoitti Heinrich Himmlerin tämän Suomen vierailulla vuonna 1942. Erkki Tuomiojan mukaan hän ei liiemmin surrut punaisten teloituksia. Liekö hän olisi valkoisten sukulaistenkaan terroria surrut. Siinä tässä ollaan oikeilla jäljillä, että ylivertaisia geenejä ei voi löytää vasemmistolaisista, tai jos joku vasemmistolainen nimetään "paremmaksi", hänet on sitten perusteltu ja selitelty loputtomiin. Oikeistolainen kelpaa miten vain yli-ihmiseksi - hän voi alempi tai ylempi, äärioikealta tai vain oikealta, ansioitunut tai vain rivissä mukana.

Kallonmuodon yhdenlaisuutta on etsittävä esim. Osmo Soininvaarasta, joka median ja suvunkin kannalta on lähes samantyyppistä kansan etujoukkoa. Osmolla tosin näkyy selkeästi juuret talonpoikaissäädyssä jo viidennessä polvessa (Puurunen, Väisänen) kun taas Pentillä ensimmäinen talonpoika ilmestyy vasta kuudennesta polvesta (Pieksämäen nimismies ja toimitusvouti David Davidssonin isä Taavetti Putkonen). Kosketus talonpoikaan on siis heikko, siksikös koulutettu, kaupunkilainen haluaakin muuttaa maalle. Median mielenkiinto onkin ehkä siinä, miten muutto takaisin luontoon onnistuu.

Pentin viisi polvea ovat kaikki koulutettuja. Siellä on Savon virkamiehiä ja pappeja ja Oulun kauppiaita. Aatelisaluista von Fieandt on eestiläistä ja von Essen (af Zellie) Ösel-joelta tullutta sotilassukua. Jos mennään Pentin isän ja äidin patriarkaalisiin linjoihin, Linkola-Collanien esi-isä on Mikkelin Rantakylässä tavattu lampuoti Clas Sigfridinpoika (synt. luultavasti 1620-luvulla). Hänen toisesta tunnetusta pojasta Claudius Claudii Collanuksesta tuli ensin Viipurin pappi, sitt. Pieksämäen kirkkoherra. Palander-Suolahdet (suo = lat. palus) ovat Keuruun ensimmäisen kirkkoherran Axelius Theodoricin (1630-44) jälkeläisiä.

Mistä Pentti on kotoisin, on vähän hankala laskea, sillä esi-isät muuttivat useasti työn perässä, silloin kuin lapset olivat pieniä. Mutta tässä on suuntaa-antava tulos:

• Helsinki 30 %
• Joensuu, Nurmes 16 %
• Pieksämäki, Haukivuori, Sulkava 15 %
• Oulu, Kemi 10 %
• Vaasa 10 %
• Hämeenlinna, Hattula 8 %
• Heinola, Juva, Mikkeli 7 %
• Inkeri 3 %
• Tuusula 1 %

Tämän mukaan Pentti ei ole niin savolainen (22 %), pohjalainen (20%) kuin karjalainenkaan (15 %). Ehkä helpoiten hänet voi luokitella syntymäpaikkansa mukaan toisen polven helsinkiläiseksi.

Eikä Pentti ihan yksinäinen erakkokalastaja ole, kuin on antanut ymmärtää. Hänellä on vaimo ja tämän kanssa kaksi tytärtä, jotka ovat kaikitenkin hyvin koulutettuja. Olisi kiva tietää, elääkö jälkipolvi samalla tapaa, kuin isänsä opettaa.

Lähteitä:
Bergholm
Elgenstierna
Vilkka, Leena (toim.): Pentti Linkola, ystävä ja innoittaja. Vihreä elämänsuojelun liitto, Biofilos 2007.

Suomi g0 g0

(Arto Hautala) Lehdistössä on useasti itsenäisyyspäivänä haastateltu samana päivänä, kun eduskunta hyväksyi senaatin itsenäisyysjulistuksen tiedonannon, syntynyttä Gösta Mickwitziä, että miltä tuntuu nyt? Miten meidän on mennyt? - Joo, nelkytluvulla oli vähän hankalaa, mutta kyllä se siitä. Professori Mickwitz (1917-2003) oli valtiotieteilijä, joka opetti kansantaloutta Helsingin yliopistossa. Siinä oli suomalaiselle hieno esikuva, jota pystyi ihailla ja johon pystyi kurkottaa. Kelpo Suomi-neito.

Paitsi että Göstalla ei ollut lapsia. On Suomessa vaiettu turhemmistakin asioista. Että maa on muka maho?

Katsastin Helsingissä itsenäisyyspäivänä syntyneet 15 lasta:

• Hilding Åke Alfred, Kerava, kontorsbitr Johan Alfred Sundman ja Lydia Beatria Ahlbäck 28
• Robert Wilhelm, metalarb August WIlhelm Rönnqvist ja Hilda Sofia Tujunen 21
• Rut Majlis, skomakaren Johan Jonnar Tallberg ja Ida Matilda Sundbäck 33
• Lusille Aili Sofia, Arb August Lennart Galenius och Anna Sofia Groop 38
• Gösta, lehtor dr Alexander August Emil Mickwitz ja Karin Schybergson 39
• Agnes Elina, viilaaja Aksel Bernhard Tallgren ja Linda Elina Matilainen 25
• Martti Uolevi, kauppias Ville Rainio ja Ada Aliisa Tolonen 34
• Johan Toivo, levyseppä Johan Hugo Heiskanen ja Thekla Sidoroff 22
• Elvi Mirjami, Arne Ilmari Westerberg ja Impi Elisabet Nurmi 27
• Viljo Veikko, Viipuri, työmies Felix Harold Läderberg ja Alma Aurora 27
• Nils Oskar Olof, farmaseutti Karl Viktor Unonius ja Stina Bertta Vatanen 19
• Jorma Olavi, tehtaantyöntekijä Vieno Ojanen 22
• Nils Vilhelm, und off Wilhelm Johan Neumann ja Agnes Ingeberg Wallenius 24
• Claes Håkan, herr Carl Ahlefelt ja Sigrid Andersson 32
• Ernst Erland, musiker Arns Aleksi Daviksson ja Alice Cecilia Lindroos 20

Joukossa on peräti 11 poikaa ja vain neljä tytärtä. Puolet on vielä ruotsinkielisiä, ja isien ammatit kaiketi kattavat silloiset tyypilliset toimet, koska mukana on niin sotilaita kuin taiteilijoita ja koulutettua porukkaa. Naisten keski-ikä on varsin alhainen verrattuna tyypilliseen työläislähiöön tai jopa nykyiseen lapsenpäästöikään, sillä puolet on alle 25-vuotiaita.

Toisaalta itsenäisyytemme perusta löytyy jo Porvoon valtiopäiviltä 1812, jolloin Suomelle annettiin erityisvapauksia Venäjän läntisen maakunnan hallitsemisessa. Valtiopäivien avauspäivänä 29.3.1812 syntyi Suomessa ainakin 120 lasta. Jos näistä nostaa jonkun satunnaisen henkilön esille, mitä se kertoo? Olkoon vaikkapa Kaution torppari Kustaa Juhonpoika, Tyrvännön Lahdentaan Mikkolan numerolta. Hän avioitui vasta 36-vuotiaana ja kuoltuaan nälkävuotena 1867 jätti jälkeensä neljä lasta. Vaimonsa oli Pälkäneeltä, isä Tyrvännöstä ja äiti Hauholta eli hyvin liikkuva suku. Esipolvissa ei näytä olevan talonpoikaa "parempaa".

Ehkä Kustaa Juhonpoika oli tyypillinen maalaisisäntä tuohon aikaan. Hänellä oli koko elämänsä ajan torpparisopimus, jolla hän elätti perheen. Koko historiamme ajan maalaisisäntää tai talonpoikaa on verotettu ja kontrolloitu erityisen taidokkaasti, jotta vielä jäi pikkusen mehua seuraavalle vuodelle. Talonpoika oli mahdollisesti vapaimmillaan ihan lyhyen ajan 1980-luvun alussa, jolloin maatilojen pihoille ilmestyivät monet ökyautot. EU:in liittymisen myötä maaseutua ollaan jakamassa uudelleen, ja ties kuinka vapaita kartanonomistajia (terv. Nallelle!) heistä sitten tuleekaan. Maanviljelyksen jatkoa mietittäessä kannattaa muistaa itsenäisyyden hankalat alkuvuodet. Pohjanmeri saattoi jäätyä, eikä sitä kautta saatu viljaa, ja Venäjä oli selvitystilassa. Ruotsi kärsi myös osittain kadosta. Voiko tällaista sattua enää nykyään?

Vai alkaako itsenäisyytemme vasta Tali-Ihantalasta, kuten Pentti Stranius veistää H-verkon listoilla Venäjä itsenäisen Suomen alitajuntana. Itsenäisyyttämme ei saavutettu sotimalla. Sota ja itsenäisyys on vain sen verran vahvasti propagoitu yhteen, ettemme oikeasti muista, että itsenäisyytemme tapahtui ilman minkäänlaista aseellista konfliktia.

Itsenäisyys on jotain riippumatonta ja omavaraista. Mitä Suomella on enää omaa? Digivempaimetkin välistää vielä niin, ettei niillä saa edes leivän kuvaa (tai tekstiä) näkyviin, saati sitten kertoa, miten sitä oikeasti valmistetaan. Ehkemme tarvitse sitä tietoa. Siihen saakka on niin hyvä olla viisas (Pisa-tutkimus) ja niin rikas, että Lidlin kassallakin on varaa omaan autoon.